Hevosellakin stressi nostaa suorituskykyä ja vireyttää, mutta toisaalta kuormittaa vakavasti, jos palautuminen ei onnistu. Stressinsietokyky on ominaisuus, jota voidaan määritellä niin, että hyvin stressiä sietävällä yksilöllä on matala perusstressitaso, maltillinen reaktio stressaavaan tilanteeseen ja kyky palautua nopeasti. Lue loppuun
Testaa Quizlet-pelillä, miten hevosten oppimisteorian sanasto on hallussa! Lue loppuun
SEY Suomen eläinsuojelu julkaisi kirjoittamani oppaan Harrastuskaverina hevonen – Hevosen hyvinvointi ratsastusharrastuksessa. Opas on jaossa netissä sähköisesti ja sitä voi tilata maksutta SEY:ltä. Harrastuskaverina hevonen – Hevosen hyvinvointi ratsastusharrastuksessa Painettuja oppaita voi tilata tästä kotiin, tallille, seuralle, koululle, kerholle, tapahtumiin, messuille, jne. Mitä hyvinvointi tarkoittaa? Hevosten ja muiden eläinten hyvinvoinnista keskustellaan joka päivä. Hyvinvointi tarkoittaa … Lue loppuun
Kun hevostaitojen ydintä pohditaan, toisinaan sen määritelmäksi nousee ihminen, jolla on kyky pärjätä hevosen kanssa. Kaikenlaisten hevosten kanssa kaikenlaisissa tilanteissa.
Näkisin kuitenkin, että hevostaidon ydin ei ole se, että näissä vaativissa tilanteissa pärjää – vaikka se toisinaan onkin erittäin tarpeellista ja jopa elinehto. Hevostaidon ydin on se, että pystyy mahdollisimman monin tavoin ennakoiden estämään tilanteet, joissa pärjääminen on viimeinen jäljellä oleva keino. Lue loppuun
Sosiaalisen hyväksynnän ytimessä on avoin toiminta ja sen ymmärtäminen, että ympäröivän maailman näkemyksillä on merkitystä. Lue loppuun
Hevoset pelkäävät herkästi. Se on fakta, josta hevosten kanssa ei pääse yli eikä ympäri. Hevosten pelottomuutta voi kuitenkin lisätä kouluttamalla. Jo muutaman asian osaamisella on suuri merkitys. Hevosta kannattaa kouluttaa kohtaamaan mahdollisimman monenlaista ja järjestää sille siitä hyviä, palkitsevia kokemuksia. Lue loppuun
Tutkija, eläinlääkäri Sue Dyson tutkimusryhmineen on tehnyt viime vuosina sarjan tutkimuksia ratsastetun hevosen kivun arvioimisesta hevosen käyttäytymisen perusteella. Tutkimukset ovat osoittaneet, että ratsastetun hevosen kipua voidaan arvioida sen käyttäytymisen ja ilmeiden perusteella varsin luotettavasti. ”Hevonen saattaa pukittaa paarman purressa, huiskauttaa hännällään, kun raipalla naputetaan takaosaan tai silmänvalkuaiset voivat näkyä, kun se havaitsee jotain pelottavaa. Tutkija … Lue loppuun
Luontainen / lajityypillinen käyttäytyminen = kaikki käyttäytyminen, mitä eläin luonnossa tekisi.
Lajityypillinen käyttäytymistarve = ne osat luontaisesta käyttäytymisestä, jotka ovat eläimen normaalille kehittymiselle ja hyvinvoinnille välttämättömiä. Lue loppuun
Hevonen tuntee samoja perustunteita kuin ihminenkin. Nisäkkäillä esiintyy ainakin yhdeksää perustunnetta, joista seitsemää on tutkittu jo paljon. Nämä seitsemän ovat pelko, suru, raivo, ilo, hoivan tunne, leikki ja seksuaalinen himo. Lue loppuun
Hevoskouluttaja on usein tekemisissä hevosen epäluuloisuuden ja pelon kanssa, hevonen kun saaliseläimenä reagoi kaikkeen uuteen ja epäilyttävään ensisijaisesti epäluuloisesti, arvioiden onko syytä pelätä ja paeta. Lue loppuun
Hevosen jäykkyydelle ratsastuksessa on muutama yleinen syy: 1) Kehon tasapaino-ongelmat 2) Jännittynyt mielentila 3) Fyysinen kankeus 4) Opitut kankeat liikemallit Jäykän hevosen kohdalla tulisi ratkoa aina ensisijaisesti jäykkyyden syitä, ei seurauksia. Siksi on syytä penkoa tarkemmin noita neljää, jotta selviää, miksi hevonen esim. puoltaa lapa edellä, painaa kädelle, on kovakylkinen, ei lyhennä laukkaa, jne, jne. … Lue loppuun
Mitä tottelevaisuus tosiasiassa on? Eläimellä ei ole käsitystä moraalista, oikeasta ja väärästä, hyvästä tai pahasta. Se ei osaa asettua toisen asemaan pohtimaan, miltä sen tekemiset toisesta tuntuvat ja käyttäytyykö se toisen mielestä oikein tai väärin. Lue loppuun
Tieteen luoman teoriatiedon ja käytännön toiminnan suhde hevosten koulutuksessa aiheuttaa toisinaan sekaannuksia ja väärinkäsityksiä. Kummallakin on oma, merkittävä roolinsa, joiden ymmärtäminen auttaa hahmottamaan kokonaisuutta. Lue loppuun
In equestrian sport there is one thing specifically that tells a lot about the quality of riding, namely the horse’s mouth. A contact that is pleasant and practical for both parties is a skill and accomplishment that is the essence of riding. Lue loppuun
Ratsastuksessa on yksi asia, joka kertoo varsin tarkasti kuinka onnistunutta ja laadukasta ratsastus on – hevosen suu. Molemmille osapuolille miellyttävä ja toimiva kuolaintuntuma on taito ja saavutus, joka on kaiken ratsastuksen ytimessä. Lue loppuun
Jarmo Ahonen koulutti eilen liikunta- ja fysioterapia-alan ammattilaisia Oulussa. Aiheena oli ihmisen biomekaniikka, kehonhuolto ja urheilu.
Ahonen on tehnyt töitä lukuisien huippu-urheilijoiden ja -valmentajien kanssa ja kouluttanut itseään laajasti ihmiskehon asiantuntijaksi. Käytin tilaisuutta hyväksi ja kysyin, mitä hän haluaisi sanoa ratsastajille. Lue loppuun
Kaikilla eläinlajeilla on ominaiset käyttäytymistarpeensa. Mitä paremmin nuo tarpeet täyttyvät, sitä stressittömämpi ja hyvinvoivampi eläin. Käyttäytymistarve ei poistu, vaikka sen tarkoitus olisi täytetty muulla tavalla. Lue loppuun
Pieni pyyntö ja odota. Oikea reaktio, hellitä. Siinä se. Paine ja myötääminen on työtapa, joka on jokaisen hevosten kanssa toimivan käytettävissä joka hetki. Ensimmäisestä hevoskohtaamisesta olympialaisten palkintokorokkeelle. ”Pressure, no pressure. That’s how you train a horse”, sanoo George Morris. Yksinkertaista, todellakin. Yllättävän vaikeaa silti, joskus miltei mahdotonta. Mikä siitä tekee hankalaa? Tässä kokoelmani yleisimmistä syistä: … Lue loppuun
Hevosten väkivaltainen kohtelu ratsastuksessa ja koulutuksessa vaikuttaa nousevan otsikoihin säännöllisesti. Maailma muuttuu, tieto ja käsitys ihmisistä, eläimistä, oppimisesta ja kouluttamisesta muuttuu. Myös hevosmaailman on seurattava muutosta.
Tällä hetkellä keskustellaan siitä, oliko ranskalaisratsastajan väkivaltainen hevosenkäsittely kilpailujen verryttelyssä asiallista vai ei. Lue loppuun
Hevosen kouluttaminen on monella tasolla etenevä kokonaisuus. Yksi tapa hahmottaa sitä voisi olla ajattelemalla se neljälle tasolle. Ensimmäinen on aina hevosen levollisuuden varmistaminen ympärillä tapahtuvien asioiden suhteen. Totutetaan ja siedätetään hevonen ihmisiin, heidän toimiinsa, kaikkiin käytettäviin välineisiin, varusteisiin ja ympäristöihin. Toisella tasolla opetellaan yhteistä kommunikointikieltä. Hevoselle koulutetaan avut, pyynnöt ja muut vihjeet, joita tarvitaan arkikäytäntöjen, … Lue loppuun
