Anna Kilpeläinen – PedaEquest ®

Oulussa järjestetty eversti Carden luento keräsi huikean suosion. Satapäinen yleisö kuunteli Kempeleen puutarhaoppilaitoksen auditoriossa everstin kertoessa mm. kouluratsastuksen historiasta, nykypäivästä ja kouluratsastussääntöjen synnystä ja tulkinnasta. Yleisö esitti paljon kysymyksiä ja sai monipuolisia ja valaisevia vastauksia.

Eversti Christian Carden luento Oulussa aiheesta ”Ratsuhevosen hyvinvointia edistävä valmennus”.

Eversti Carden luennolla oli paljon puhetta turpahihnasta, sen historiasta, oikeasta käytöstä ja käytön ongelmista. Turpahihnan alkuperäinen tarkoitus on ainoastaan olla koristeena. Hevosella on pitkä pää ja jossain vaiheessa tuli muotiin koristaa suitset turpahihnalla.

Hevosen rento ja pehmeästi liikkuva suu ja leuka on yksi ratsastuksen tärkeitä perusasioita (asiasta lisää mm. tässä). Liian kireä turpahihna estää sen. Vanha tapa tarkastaa turpahihnan sopiva väljyys on huolehtia, että hevosen nenäpiin ja hihnan väliin mahtuu sujuvasti kaksi sormea. Eversti muistutti, että tällä tarkoitetaan kahta normaalikokoisen miehen sormea. Se tulee ottaa huomioon, kun nykyään ratsastajsta suurin osa on naisia ja lapsia. Sormin mittaaminen on arkiratsastuksessa edelleen täysin toimiva sääntö, jota ei pidä unohtaa.

Kilparatsastuksessakin on tullut esille tarve huolehtia hevosen hyvinvoinnista turpahihnan kireyden osalta. Kilpailuissa sormimittausta ei voitane pitää riittävän tarkkana ja tasavertaisena, joten ISES (International Society for Equitation Science) on kehittänyt mittarin, jolla kireys voidaan tarkistaa ja esittänyt sen käyttöä kilpailuissa kaikissa ratsastuksen lajeissa.

Everstin ehdotus oli, että turpahihnan käytöstä voitaisiin jopa luopua kokonaan tai palkita ylimääräisillä pisteillä ratsastajia, jotka esittävät kouluratsastusohjelmansa ilman turpahihnaa. Ilman turpahihnaa näkyisi selvästi, miten tuntuma on onnistuttu hevoselle kouluttamaan ja miten hevonen suhtautuu ratsastajan käyttämään ohjastuntumaan. Kurssin ratsastusosuuksissa nähtiin moneen kertaan myös käytännössä, miten eversti opetti hevoselle ja ratsastajalle erikseen ja yhdessä hyvää, tasaista, pehmeää ja rentoa kuolaintuntumaa.

Eversti Carde opetti Lotta-hevosta ottamaan kuolaintuntuman entistä pehmeämmin, rennommin ja vakaammin. Kuva Aini Ahonen

Lotan koulutus jatkui maasta niin, että ratsastaja (Mari Päivärinta) aluksi vain matkusti kyydissä. Kuva Aini Ahonen

Tämän hevosen kohdalla ongelmana oli se, että heti tuntuman kohdatessaan se keräsi itsensä hyvin lyhyelle kaulalle ja kuolaimen taakse. Sitä koulutettiin kapsonin avulla. Kun tuntuma olikin kapsonissa ja siis turvan päällä eikä suussa, hevonen kurkotti itsensä kohti tuntumaa halukkaasti ja kauniisti. Kuva Aini Ahonen, ratsukko Maria Kumpuvaara ja Ruukin Maaseutuopiston omistama Shira.

Suomalaisen eläinlääkäri Mirjami Miettisen tutkimus ”Kuolaimen ja turpahihnan valinnan, sovituksen ja käytön merkitys ratsuhevosen suun terveydelle”, Helsingin Yliopisto 2015. Tutkimus on kokonaan luettavissa linkin kautta.

Eurodressage.com on julkaissut laajan ja perinpohjaisen artikkelisarjan turparemmeistä, niiden historista ja käytöstä.

Noseband Special: Part I: The History of the Noseband

Noseband Special: Part II: The Purpose of the Noseband

Noseband Special: Part III: Riders and Trainers on Their Choice in Noseband