Hevosen kouluttaminen on monella tasolla etenevä kokonaisuus. Yksi tapa hahmottaa sitä voisi olla ajattelemalla se neljälle tasolle.
Ensimmäinen on aina hevosen levollisuuden varmistaminen ympärillä tapahtuvien asioiden suhteen. Totutetaan ja siedätetään hevonen ihmisiin, heidän toimiinsa, kaikkiin käytettäviin välineisiin, varusteisiin ja ympäristöihin.
Toisella tasolla opetellaan yhteistä kommunikointikieltä. Hevoselle koulutetaan avut, pyynnöt ja muut vihjeet, joita tarvitaan arkikäytäntöjen, harjoitteiden ja lopullisten suoritteiden saavuttamiseksi. Käytännössä siis varmistetaan, että hevonen osaa taidot, joita tarvitaan esimerkiksi taluttamiseen tai että hevoselle on täsmällisesti koulutettu oikeat reagointitavat ratsastuksessa käytössä oleviin apuihin.
Kolmannella tasolla tehdään koulutetun merkkikielen avulla harjoitteita, joilla kehitetään hevosen fyysisiä ja psyykkisiä ominaisuuksia kohti niitä tavoitesuoritteita, joita kunkin hevosen kouluttajalla on.
Neljäs taso on tavoitesuoritteiden taso. Harjoitteiden myötä saavutetaan taitoja ja ominaisuuksia, joista voidaan koota valmiita suorituksia.
Näillä tasoilla liikutaan aina edestakaisin. Jo muutamilla pohjataidoilla päästään tekemään yksinkertaisia harjoitteita ja suoritteitakin, mutta monimutkaisten ja vaativissa olosuhteissa tehtävien suoritusten kokoamiseen tarvitaan paljon pohjatyötä ja taitojen kehittämistä uudelleen eri tasoilla.
Oikominen ei ole kannattavaa eikä hyvää kouluttamista. Jos esimerkiksi hevonen ei suhtaudu rauhallisesti kuolaintuntumaan tai ymmärrä käytettyjä apuja oikein, se häiritsee merkittävästi kaikkea suorittamista. Ongelman ilmetessä tulisi selvittää, mikä sen lähtösyy on ja kouluttaa uudelleen oikealla tasolla.
Ratsastuksessa on lisäksi aina kaksi suorittajaa, samat asiat tulee tietysti ratsastajankin omassa harjoittelussaan käydä läpi ja hallita.
Lisää aiheista tällä sivustolla:
Anna Kilpeläinen - PedaEquest ® 