Eroon pelosta?

Eläimen kouluttamisessa rauhalliseksi sitä jännittävien tai pelottavien asioiden suhteen, on käytettävissä käytännössä kolme menetelmää:

Totuttaminen

Kun hevonen ei ole kovin peloissaan, se yleensä tottuu asiaan, kun asia pysyy muuttumattomana eikä aiheuta hevoselle yllätyksiä, pelkoa tai kipua. Esimerkkinä tarhan vieressä kulkeva tie, jonka liikenteeseen hevonen vähitellen tottuu. Jos hevonen on liian peloissaan, se ei välttämättä pysty tottumaan ja pelko voi pahentua.

Siedättäminen

Siedättämisessä edetään asteittain. Kouluttaja toimii tavalla, joka aiheuttaa hevosessa vain lievää epävarmuutta. Kun hevonen ei enää reagoi tähän vaiheeseen lainkaan, edetään seuraavaan vaiheeseen, jossa ärsykettä voimistetaan hieman ja odotetaan taas hevosen tottuvan. Siedättämisessä on tärkeää aloittaa tilanteesta, jossa hevonen ei pelkää lainkaan ja edetä niin pienin askelin, ettei hevonen pääse pelästymään missään vaiheessa.

Vastaehdollistaminen

Hevosen mielessä epävarmuutta aiheuttavaan asiaan yhdistetään jotain positiivista. Esimerkki: aina, kun satula lähestyy, hevonen saa ruokaa. Hevoselta voidaan myös satulan lähestyessä pyytää jokin tuttu liike, kuten aiemmin opetettu pään laskeminen ja palkita siitä ruualla. Tehtävässä edetään samalla tavalla kuin siedättämisessä. Vahvisteena voi käyttää myös esimerkiksi rapsuttamista, jos hevonen pitää siitä. Joskus pelkkä hevoselle tuttu ja mieluisa tehtävä ja myötääminen palkintona voi ajaa saman asian.

Eri menetelmät sopivat eri tilanteisiin.

Muita, kyseenalaisia menetelmiä pelkojen voittamiseen:

Flooding

Jos totuttamista tehdään siten, että hevonen pelkää tilannetta, kyseessä on flooding. Hevosta esimerkiksi vain väkisin kosketetaan pelottavalla esineellä selkeästä pelosta huolimatta, kunnes se ei enää näytä pelon merkkejä. Tällainen totuttaminen voi olla vaaralllista toteuttaa hevosen rajun käytöksen vuoksi. Hevonen saattaa myös tottumisen sijaan oppia pelkäämään kyseistä asiaa, vaikka se oppisikin pysymään reagoimatta. Ikävimmillään hevonen saattaa vaipua opittuun avuttomuuteen, mikäli se kokee, ettei sillä ole mahdollisuutta vapautua pelon aiheuttajasta. Tällöin hevonen kyllä vaikuttaa rauhoittuvan, mutta todellisuudessa pelko ei ole pois, vaan hevonen ainoastaan ikään kuin sulkeutuu itseensä eikä enää havaitse ärsykettä.

Hevosen rankaiseminen pelosta

Jos hevosta rankaistaan pelkokäytöksen näyttämisestä, se voi oppia olemaan näyttämättä pelkoaan. Tämä ei kuitenkaan poista pelkoa, vaan hevonen alkaa yleensä rangaistusten pelossa pelätä entistä enemmän. Riskinä tässäkin on pysyvä pelkoehdollistuminen tai opittu avuttomuus.

Lue lisää mm.:

Totuttaminen: Tuire Kaimio: Hevosen kanssa 2004, s. 61.
http://en.wikipedia.org/wiki/Habituation

Siedättäminen: Kaimio: Hevosen kanssa 2004, s. 57.
http://en.wikipedia.org/wiki/Systematic_desensitization

Vastaehdollistaminen: Kaimio: Hevosen kanssa 2004, s. 180.
http://en.wikipedia.org/wiki/Counterconditioning

Flooding: Kaimio: Hevosen kanssa 2004, s. 65.
http://en.wikipedia.org/wiki/Flooding_%28psychology%29

Pelosta rankaiseminen: Kaimio: Hevosen kanssa 2004, s. 209.

Opittu avuttomuus

https://elainkoulutus.wordpress.com/2012/01/31/totuttaminen-siedattaminen-ja-vastaehdollistaminen/