Hevosellakin stressi nostaa suorituskykyä ja vireyttää, mutta toisaalta voi kuormittaa vakavasti, jos palautuminen ei onnistu. Stressinsietokyky on ominaisuus, jota voidaan määritellä niin, että hyvin stressiä sietävällä yksilöllä on matala perusstressitaso, maltillinen reaktio stressaavaan tilanteeseen ja kyky palautua nopeasti.
Eläinten stressinsietokyvystä ja sen kehittymisestä tiedetään tieteellisesti jo melko paljon, vaikka uuttakin tietoa koko ajan saadaan. Hevosen elämässä stressiä aiheutuu usein väistämättä joistain tekijöistä: kilpahevonen esimerkiksi säännöllisesti suorittaa fyysisesti kuormittavia harjoituksia, matkustaa ja liikkuu itselleen vieraissa ympäristöissä, vieraiden hevosten parissa. Kaikki nämä aiheuttavat jonkinlaista stressiä.
Stressi aiheuttaa elimistössä muutoksia, jotka valmistavat kovaan fyysiseen suorittamiseen: mm. syke nousee, hengitys tihenee ja energiaa vapautuu lihaksille. Samalla keho säästää monista muista toiminnoista. Hetkellisesti tämä on suorituskyvylle hyödyllistä.
Kun stressistä palautuminen onnistuu, elimistössä palaavat monet toiminnot normaalitilaan: ruuansulatus ja verenkiertoelimistö toimivat normaalilla tavalla, voimavaroja vapautuu kasvuun, sairauksien torjuntaan ja lepääminen onnistuu. Mikäli stressi pitkittyy, näiden toimintojen epänormaali tila alkaa häiritä mm. terveyttä, suorituskyvyn kehittymistä tai kasvua.
Stressi vaikuttaa käyttäytymiseen. Stressaantuneena hevonen on yleensä levottomampi, säikympi, aggressiivisempi tai apaattisempi. Myös oppiminen on vaikeampaa, stressitilassa käyttäytyminen toistaa vanhoja kaavoja, uuden tehokas oppiminen vaatii rennomman tunnentilan ja joustavampaa aivojen käyttöä.
Se kuinka suurelle stressille hevonen esimerkiksi kilpahevosen elämässä altistuu, riippuu yksilöllisestä stressinsietokyvystä ja arjen olosuhteista, joissa stressistä on mahdollista palautua. Asiaan vaikuttaa samanaikaisesti hevosen yleinen hyvinvointi kuten terveydentila, kivuttomuus, ravitsemus ja käyttäytymistarpeiden tyydyttyminen. Palautumiselle sopivissa olosuhteissa hyvän stressinsietokyvyn omaavan hevosen palautuminen on nopeaa.
On tärkeää, että hevonen on myös koulutuksen aikana oppinut toimimaan työn vaatimissa tehtävissä ja ympäristöissä levollisesti, jolloin stressille altistuminen on vähäisempää.
Stressinsietokyvyn tiedetään olevan osittain perinnöllinen ominaisuus. Sen kehittymiseen vaikuttaa myös varsa-aika. Jo kantoaikana varsa altistuu stressille, sillä tamman stressihormonit läpäisevät istukan. Jos stressi on voimakasta ja pitkäkestoista sikiöaikana ja varsa-aikana, se voi häiritä etenkin stressistä palautumisen kehittymistä ja eläin saattaa aikuisenakin herkemmin altistua krooniselle stressille.
Stressinsietokyky ja ylipäätään aivojen joustava käyttö kehittyy sosiaalisella lajilla yhteydessä muihin saman lajin yksilöihin. Varsa altistuu laumaelämässä ja leikeissä normaalille, lievälle stressille turvallisissa olosuhteissa, jotka tarjoavat paljon mahdollisuuksia mielihyvään ja joissa palautuminen on helppoa. Stressisietokyvyn kehittyminen saattaa ollakin leikkikäyttäytymisen tärkein merkitys.
Erityistä huomiota tulisi kiinnittää vieroituskäytäntöihin. Äkillisen ja lajityypillisesti liian varhaisen vieroituksen arvellaan olevan nykyhevosen elämän stressaavin kokemus. Sillä saattaa olla pysyvä vaikutus yksilön aikuisiän stressisietokykyyn.
Hevosen stressiä torjuvat ja palauttavat mm. sopiva ravitsemus, terveydestä huolehtiminen, sairauksien hoito ja lajityypillinen käyttäytyminen. Olennaista on, että elämään sisältyy runsaasti kokemuksia, jotka käynnistävät mielihyvään liittyvien hormonien ja välittäjäaineiden tuotantoa, sillä ne torjuvat ja alentavat stressiä. Hevoselle mielihyvää tuottaa etenkin lajityypillinen elämä: tiheä korsirehun syönti, runsas vapaa liikkuminen, ympäristön tutkiminen ja turvallisten ystävähevosten seura. Tärkeää on myös turvallisuuden kokemus ja kivuttomuus. Tällaisissa oloissa autonomisen hermoston on mahdollista toimia parasympaattisessa tilassa ja palautuminen onnistuu.
Hevosen arkea kannattaa pohtia stressaavien ja palauttavien tekijöiden näkökulmasta ja pyrkiä arvioimaan, onko sen elämä näissä suhteissa tasapainossa. Stressin ja palautumisen tunteminen ja tunnistaminen antaa laajasti ymmärrystä hevosen hyvinvoinnin kokonaiskuvasta.
Aiheesta lisää:
Opiskellessani ja valmistellessani opetusta hevosten käyttäytymisestä ja kouluttamisesta olen koostanut luennon hevosen stressistä. Siihen olen koonnut tieteellisistä lähteistä perusasioita stressistä ilmiönä ja siitä mikä altistaa hevosta stressille ja palauttaa siitä.
Luento on kuunneltavissa nyt nettiluentona osoitteessa:
Lähteitä ja lisää luettavaa mm:
Sapolsky: Miksi seeprat välttyvät mahahaavoilta, 2020
Jensen: The Ethology of Domestic Animals, 2017
Koskentalo: Kuinka voit hevonen, 2019
Telkänranta: Millaista on olla eläin? 2019
Appleby, Tuulia: luennot
Christensen: Maternal transmission of behaviour
Tallberg: Toimiva hevonen, 2020
Anna Kilpeläinen - PedaEquest ® 