Anna Kilpeläinen – PedaEquest ®

Eversti Carden lokakuun 2012 kurssia valmistellessa syntyi tällainen muistilista. Tämä on nopeasti koottu ja sitä voisi varmaan vielä täydentääkin.

Mistä tunnistat oikeanlaisen kokoamisen?

• Niska (niskahihna) korkeimpana
• Turpa luotilinjalla tai sen etupuolella
• Hevonen on innokas ja aktiivinen, silti levollinen.
  

  Eversti Carde ja hänen Cadre Noirissa kouluttamansa Quavalcadour piaffessa, yhdessä kokoamisen äärimmäisessä muodossa.

• Kaula yhtenäisen kaarevana, ei kuoppaa sään edessä – kaulan tyvi, säkä ja rintakehä mahdollisimman kannateltuna
• Selkä yhtenäisen pyöreä koko matkaltaan, myös satulan alta ja satulan takaa. Ei liioitellun pyöreä kaulasta suhteessa selän pyöreyteen.
• Takaosa laskee, kaikki takaosan nivelet lantiosta vuohisiin joustavat pehmeästi.
• Tahti on rauhallinen, hevonen ei kiirehdi ja juokse tasapainoaan kiinni vaan lepää tasapainoisesti ja joustavasti askeleessa, silti pyrkien kevyesti eteenpäin.
• Maassa oleva takajalka joustaa koukkuun ja kantaa painoa, askel ei kiirehdi sen yli, jalka ei jää taakse.
• Maassa oleva takajalka joustaa painon alla asettumatta myöskään liian kauas eteen, paikkaan, josta hevonen ei enää pysty ponnistamaan eteenpäin.
• Ilmassa oleva takajalka kurkottaa kohti samanpuoleista etujalkaa muodostaen käynnissä ja ravissa sen kanssa V-kirjaimen
• Etuosan liike ei jää taakse hevosen alle, vaan etujalka painon alla kohtisuorana maata kohti – jos etujalka jää taakse, niin painopiste vyöryy etuosan yli lavoille ja alas – katso erityisesti pysähdykset ja piaffit, sekä takooko ravi.
• Etuosan askel maahan keveä ja kannateltu, jalka ”tuskin koskee maata”.
• Etuosan liike avautuu lavoista asti kevyesti ja vapautuneesti eteen ja ylöspäin, ei huitovaa vaan pyöreän pehmeää liikettä.
• Hevosen askellus on ballerinamaisen kimmoisaa, pehmeää ja keveää, hallittua – askel ei hakkaa, tömise, kompuroi, huido.
• Kuolaintuntuma on pehmeä ja suuntautuu eteenpäin, hevonen kurkottaa kohti kuolainta.
• Suu on rento, kiinni, mutta pehmeän eloisa. Suun aukomista ei tarvitse estää turparemmin kireydellä.
• Leuka ja niska rennon pehmeänä, asettuminen helppoa ja vaivatonta ilman niskan kallistelua tai kuolaimen alle painumista.
• Hevosen lihaksisto pehmeä ja tasaisesti kehittynyt, ei tyhjiä lihaksettomia alueita tai ylikehittyneitä jännittyneenä pullistelevia alueita.
• Hevosen ylälinja näyttää pitkältä ja yhtenäiseltä hännästä niskaan – kurkottaa takaosan, selän, sään, kaulan ja niskan yli eteenpäin.
• Vatsalinja lyhenee, erityisesti vatsan takaosa ei roiku alaspäin.
• Hevonen rauhallinen, rento, tyytyväinen, yhteistyöhaluinen – ei vastusteleva, pelokas, kireä, säikkyvä, haluton.