Osallistuin viime viikonloppuna Mari Louhi-Lehtiön pitämälle EASEL-training -hevoskurssille. Kurssilta sain paljon uutta ajateltavaa ja uudenlaista teoriataustaa työskentelyyn hevosten kanssa. Mari antoi lähteitä tunteita koskevaan tutkimustietoon ja olenkin nyt viikon verran lukenut paria psykologian alan teosta.
Nykyinen tutkimustieto aivojen toiminnasta paljastaa erilaisia hermostollisia mekanismeja, joilla tunteet siirtyvät yksilöstä toiseen. On täysin tieteellisesti todistettu fakta, että havaitessamme tunteen toisessa ihmisessä alamme itsessämme tuntea saman tunteen ja jopa toistaa ainakin hyvin lievästi tunnetta ilmaisevaa ilmettä. Tällainen tunnetartunta tapahtuu salamannopeasti, eikä se kulje tietoisen älyn kautta. Toisen yksilön tunteita on siis mahdollista tunnistaa tunnistamalla kanssakäymisessä itsessään havaitsemiaan tunteita.
Ihmiset ovat eri tavalla herkkiä tunnetartunnoille, toisilla tunteet tarttuvat hyvin helposti ja voimakkaasti, toiset ovat vähemmän vastaanottavaisia. Näissä taidoissa on lahjakkuutta, mutta kykyä voi varmasti harjoittaa loputtomiin. On myös osattava erottaa, mikä on oma tunne ja mikä toisen. Tunteiden havaitsemista ja tunnistamista voi myös estää. Terveellä ihmisellä se ei kuitenkaan koskaan täysin onnistu. Tunteiden tukahduttaminen omalta osaltaan myös aiheuttaa stressiä ja ahdistusta.
Tunteet siirtyvät myös eläinten välillä ja aivan samalla tavalla ihmisen ja eläimen välillä. Tämä antaa meille valtavan hienon työkalun työskentelyymme hevosten kanssa.
Tämän asian tietoinen ymmärtäminen selittää minulle monia kokemuksia, jotka ovat aiemmin olleet ehkä selviä, mutta eivät niin tietoisella tavalla. Ymmärrän nyt paremmin, miksi esimerkiksi viime kesänä katsellessani hyvän tovin Viron Saarenmaalla rauhallisena laiduntavaa ja seurustelevaa puolivilliä eestinhevoslaumaa, tulin hyvin levolliseksi ja onnelliseksi. Tunne oli voimakas ja kesti pitkään vielä poistuttuani paikalta.
Ymmärrän hyvin, miksi ratsastaessa tai muuten hevosen kanssa työskennellessä saatan tuntea suurta riemua tai liikutusta ja yhteyttä hevosen kanssa. Ymmärrän myös, miksi toisinaan oloni on hyvin hankala, epävarma ja kireä. Vaikeimmat tuntemukset liittyvät usein tilanteeseen, jossa hevonen on syystä tai toisesta kipeä tai kovin ahdistunut.
Käsitän nyt entistä selvemmin, miksi joutuessani katsomaan väkivaltaista tai kylmän välinpitämätöntä hevosten käsittelyä, tulen hyvin ahdistuneeksi. Huomaan aikojen kuluessa alkaneeni vältellä tilanteita, joissa tiedän altistuvani tällaiselle. Sama tunne toimii hyvin myös itselleni mittarina oman työskentelyni laadusta. Jos alan työskennellessäni tuntea pahaa oloa ja ahdistusta, toimin luultavasti jollakin tavalla huonosti ja epäluottamusta herättävästi hevosta kohtaan. Toki tunne voi syntyä hevosessa myös sen aiemmista kokemuksista.
Ymmärrän myös paremmin sitä vatsanpohjassa kouraisevaa paniikkia, jonka tunnen, kun ratsastustunnilla maneesissa ympärilläni liikkuva hevoslauma säikähtää ja säntää hetkelliseen silmittömään pakoon. Ja käsitän myös, kuinka merkittävää on, että tuollaisissa tilanteissa ponnistelen säilyttääkseni oman rauhallisuuteni pyrkien tartuttamaan sitä ratsastajiin ja hevosiin.
On myös todella tärkeää, millaisen tunteen opettaja, valmentaja, yleisö tai talliympäristö tartuttaa ratsastajiin tai hevosten kanssa toimiviin ihmisiin ja sitä kautta hevosiin. Myönteinen, lempeä, rauhallinen tunne, jossa on tilanteeseen tarvittava määrä energiaa antaa mahdollisuuden toimia rennosti, luottavaisesti ja kaikkea osaamista hyödyntäen. Hyvässä ilmapiirissä myös oppiminen on mahdollista ja tehokkainta. Sama pätee niin hevoseen kuin ihmiseenkin. Varsinkaan pelon vallassa ei sen enempää hevonen kuin ihminenkään hallitse reaktioitaan vaan toimii enemmän tai vähemmän vaistonvaraisesti reagoiden. Stressaantuneena ja pelkäävänä aivojen oppimisalue ei edes ole oikealla tavalla käytössä.
Taitavimmilla hevosihmisillä on tämä taito käytössään, tietoisesti tai tiedostamattaan. Ihailen aina esimerkiksi eversti Carden taitoa luoda valmennustilanteisiin ja hevosen koulutukseen myönteinen, rento, avoin ja toista kunnioittava tunnelma. Kyse ei ole sattumasta tai vain persoonasta vaan selkeästi myös ammattitaidosta ja loistavasti hallitusta työtavasta.
Eversti Christian Carde ja Lotta
Tämä työkalu on meidän kaikkien käytettävissämme kaikkialla ja koko ajan. Kokemamme tunteet auttavat meitä ymmärtämään hevosen kokemusta ratsastuksessa ja koulutuksessa ja toisaalta oman tunnetilamme kautta pystymme vaikuttamaan hevoseen. Vaikutamme joka tapauksessa, halusimmepa tai emme. Jos havaitsemme, ettemme kykene hallitsemaan negatiivia tunteitamme, on tietyissä tilanteissa viisasta, että emme ole silloin tekemisissä hevosen kanssa. Muutoinkin on välinpitämätöntä muita kohtaan syytää omaa pahaa oloaan toisten kannettavaksi. Koska kuitenkin ammattilaisena joudun tekemään työni sovitusti, tunnetilastani riippumatta, huomaan kehittäneeni itselleni erilaisia malleja, joilla saan sopivan tunnetilan käyntiin. Tietyt, tutut rutiinit ja työskentelytavat hevosten kanssa saavat minussa esille rauhallisuuden ja myönteisen tunnetilan silloinkin, kun lähtötilanne ei ole positiivinen.
Tunteet eivät siis ole epämääräinen, henkilökohtainen ja epäolennainen alue, joka tulisi sulkea pois tehokkaasta ja ammattimaisesta toiminnasta. Sen sijaan tunteet ovat hyvin konkreettinen, tutkittavissa oleva ja keskeinen tekijä kaikessa tekemisessämme ja olemisessamme.
Lähteet: Mari Louhi-Lehtiö www.easeltraining.fi
Daniel Goleman: Sosiaalinen äly
Lauri Nummenmaa: Tunteiden psykologia
Anna Kilpeläinen - PedaEquest ® 