Rangaistako vai ei?

Rankaisu koulutusterminä tarkoittaa kaikkea sitä, minkä eläin kokee rankaisevana. Rankaisevia ovat ainakin kaikki negatiivisia tunnekokemuksia aiheuttavat asiat.

Nykyään tieteellisesti tiedetään, että eläimillä on tunteet. Tiedetään myös, että eläimet tuntevat kipua. Hevostutkimukset antavat viitteitä, että ne saattaisivat tuntea kipua herkemmin kuin ihmiset.

Rankaisevat asiat selviävät parhaiten hevosen käytöksestä. Rankaisevaa asiaa hevonen alkaa välttää, jos sillä on siihen mahdollisuus. Rankaisut myös aiheuttavat stressiä, joten rankaisujen toistuessa tietyissä tilanteissa, alkaa kyseisissä tilanteissa näkyä jännittymisen merkkejä hevosen ennakoidessa rankaisuja.

Mitä rankaisemisen vaikutuksista koulutuksessa tiedetään?

Käytettävissä on paljon tutkimustietoa. Kouluttamiseen liittyen on todettu, että eläimen rankaisut aiheuttavat varsinkin toistuessaan monia koulutuksellisia ongelmia. Hevostutkimukseen voi perehtyä melko helposti netissä. Hyvä lähde aloittaa on esim. facebookin Hevostutkimuksia -ryhmän tiedostot.

Tunnettuja ongelmia ovat mm. seuraavat:

Rankaisu ei opeta eläimelle, miten sen olisi kuulunut toimia. Rankaisu voi ainoastaan opettaa välttämään jotain toimintaa tai tilannetta.
Rankaisun ajoituksen on oltava täsmälleen oikea, jotta eläin voisi yhdistää sen tarkoitettuun toimintaan.
Rankaisu yhdistyy eläimen mielessä helposti kaikkeen muuhunkin tilanteessa läsnä olevaan, ei pelkästään asiaan, josta haluttiin rankaista.
Rankaisut ja varsinkin niiden toistuminen aiheuttaa stressiä ja pelkoa.
Pelolla on taipumus yleistyä. Rankaisujen jatkuessa pelko voi yleistyä eläimen kaikkeen käytökseen.
Rankaiseminen vähentää kaikkea eläimen yritteliäisyyttä ja voi tehdä siitä passiivisen. Tämä tekee kouluttamisesta vaikeaa.
Rankaisut lisäävät aggressiivisen käytöksen esiintymistä.
Jos eläin toistuvasti kokee, ettei sillä ole mahdollisuutta välttää rankaisuja, on riski, että se joutuu opitun avuttomuuden tilaan.
Rankaisun päättyminen on hevoselle vahviste, kun epämiellyttävä kokemus loppuu. Jos rankaisu sattuu loppumaan ei-toivotun käyttäytymisen hetkellä, kyseinen käytös saattaa vahvistua entisestään.

Kouluttaminen onnistuu ilman rankaisuja

Nykytietämys tarjoaa paljon koulutusmenetelmiä ja tietoa, jonka avulla rankaisut koulutuksessa voidaan saada vähiin. Taitavimmat hevostenkouluttajat kautta aikojen ovat kehottaneet välttämään rankaisemista.

Eläintä tulee kouluttaa vahvisteiden kautta. Se on eläinsuojelullisesti hyväksyttävä tapa kouluttaa ja sen lisäksi kouluttajallekin mukavampaa ja turvallisempaa.

Yleisin tapa käyttää vahvisteita ratsastuksessa on käyttää hevosen osaamia pohje-, ohjas- ym. apuja tavalla, joka ei aiheuta hevosen jännittymistä ja myödätä apu hevoselle koulutetulle perustuntumalle välittömästi halutun reaktion hetkellä. Täsmällisesti käytettynä tämä on erinomaisesti toimiva tapa ratsastaa ja kouluttaa hevosia.

Rankaiseminen voi olla tahatonta

Tahattomat rankaisut vaikuttavat samalla tavalla kuin tahalliset. Tyypillinen esimerkki on ratsastajan epätasainen kuolaintuntuma, joka aiheuttaa rankaisuja hevosen suuhun. Rankaisujen kokeminen alkaa näkyä hevosen käytöksessä monin tavoin. Hevonen kiihtyy, kiirehtii, heittelee päätään, elehtii suullaan, välttelee kuolaintuntumaa tai painautuu sitä vasten, huiskii hännällään, vastustelee, ylireagoi ympäristöön, hidastuu, käy eleettömäksi ja haluttomaksi jne. Tilanne paranee yleensä nopeasti, kun kuolaintuntuman laatua saadaan parannettua. Samanlaisia ongelmia voi syntyä, jos hevonen kokee rankaisuja johtuen esimerkiksi varusteiden epäsopivuudesta, kivusta, jne.