Rangaistako vai ei?

Hevosten väkivaltainen kohtelu ratsastuksessa ja koulutuksessa vaikuttaa nousevan otsikoihin säännöllisesti. Maailma muuttuu, tieto ja käsitys ihmisistä, eläimistä, oppimisesta ja kouluttamisesta muuttuu. Myös hevosmaailman on seurattava muutosta.

Tällä hetkellä keskustellaan siitä, oliko ranskalaisratsastajan väkivaltainen hevosenkäsittely kilpailujen verryttelyssä asiallista vai ei.

Kivun tuottaminen koulutusmielessä on eläinsuojelulaissa kiellettyä. Sen pitäisi jo olla selkeä linjanveto siinä, mitä voidaan sallia. Esille nousee kuitenkin myös kysymys, onko rankaiseminen ja kivun tuottaminen koulutuksen ja menestymisen kannalta hyödyllistä ja voidaanko sillä perustella sen hyväksyttävyyttä.

Mitä rankaisemisen vaikutuksista koulutuksessa tiedetään?

Käytettävissä on paljon tutkimustietoa. Kouluttamiseen liittyen on todettu, että eläimen rankaisut aiheuttavat varsinkin toistuessaan monia koulutuksellisia ongelmia. Hevostutkimukseen voi perehtyä melko helposti netissä. Hyvä lähde aloittaa on esim. facebookin Hevostutkimuksia -ryhmän tiedostot.

Tunnettuja ongelmia ovat mm. seuraavat:

  • Rankaisu ei opeta eläimelle, miten sen olisi kuulunut toimia. Rankaisu voi ainoastaan opettaa välttämään jotain toimintaa tai tilannetta.
  • Rankaisun ajoituksen on oltava täsmälleen oikea, jotta eläin voisi yhdistää sen tarkoitettuun toimintaan.
  • Rankaisu yhdistyy eläimen mielessä helposti kaikkeen muuhunkin tilanteessa läsnä olevaan, ei pelkästään asiaan, josta haluttiin rankaista.
  • Rankaisut ja varsinkin niiden toistuminen aiheuttaa stressiä ja pelkoa.
  • Pelolla on taipumus yleistyä. Rankaisujen jatkuessa pelko voi yleistyä eläimen kaikkeen käytökseen.
  • Rankaiseminen vähentää kaikkea eläimen yritteliäisyyttä ja voi tehdä siitä passiivisen. Tämä tekee kouluttamisesta vaikeaa.
  • Rankaisut lisäävät aggressiivisen käytöksen esiintymistä.
  • Jos eläin toistuvasti kokee, ettei sillä ole mahdollisuutta välttää rankaisuja, on riski, että se joutuu opitun avuttomuuden tilaan.

IrvistysMikä on rankaisu?

Koulutuksessa rankaisemista on kaikki se, minkä eläin kokee rankaisevana. Kouluttaja voi arvailla asiaa sen perusteella, mitä lajista ja yksilöstä tiedetään. Nykyään tieteellisesti tiedetään, että eläimillä on tunteet. Tiedetään myös, että eläimet tuntevat kipua. Hevostutkimukset antavat viitteitä, että ne saattaisivat tuntea kipua herkemmin kuin ihmiset. Tämän perusteella kaikki sellainen, mikä aiheuttaa kipua tai pelkoa on melko suurella todennäköisyydellä hevoselle rangaistus. Lopulta asian kuitenkin kertoo hevosen käytös. Rankaisevaa asiaa hevonen alkaa välttää, jos sillä on siihen mahdollisuus.

Kouluttaminen onnistuu ilman rankaisuja

Useimmilla hevosihmisillä on tausta, jossa rankaisujen käyttö on ollut jossain määrin osa hevosten arkista käsittelyä. Nykytietämys tarjoaa kuitenkin paljon koulutusmenetelmiä ja tietoa, jonka avulla rankaisut koulutuksessa voidaan saada hyvin vähiin. Taitavimmat hevostenkouluttajat kautta aikojen ovat kehottaneet välttämään rankaisemista.

Eläintä tulee kouluttaa vahvisteiden kautta. Se on eläinsuojelullisesti hyväksyttävä tapa kouluttaa ja sen lisäksi kouluttajallekin mukavampaa ja turvallisempaa.

Yleisin tapa käyttää vahvisteita ratsastuksessa on käyttää hevosen osaamia pohje-, ohjas- ym. apuja tavalla, joka ei aiheuta hevosen jännittymistä ja myödätä apu hevoselle koulutetulle perustuntumalle välittömästi halutun reaktion hetkellä. Täsmällisesti käytettynä tämä on erinomaisen toimiva tapa ratsastaa ja kouluttaa hevosia.

Rankaiseminen voi olla tahatonta

Tahattomat rankaisut vaikuttavat samalla tavalla kuin tahalliset. Tyypillinen esimerkki on ratsastajan epätasainen kuolaintuntuma, joka aiheuttaa rankaisuja hevosen suuhun. Rankaisujen kokeminen alkaa näkyä hevosen käytöksessä monin tavoin. Hevonen kiihtyy, kiirehtii, heittelee päätään, elehtii suullaan, välttelee kuolaintuntumaa tai painautuu sitä vasten, huiskii hännällään, vastustelee, ylireagoi ympäristöön, hidastuu, käy eleettömäksi ja haluttomaksi jne. Tilanne paranee yleensä nopeasti, kun kuolaintuntuman laatua saadaan parannettua. Samanlaisia ongelmia voi syntyä, jos hevonen kokee rankaisuja johtuen esimerkiksi varusteiden epäsopivuudesta, kivusta, jne.

Lisää luettavaa:

Miten hevonen oppii?

Oppimisteoriaa suomeksi Sanni Bachmann

Priciples of Learning Theory in Equitation

What Behavioural Science Do I Need To Know?

Rankaisun käyttöön liittyvää teoriaa suomeksi Piritta Pärssinen

Eläintenkoulutusteoriaa suomeksi Piritta Pärssinen

Eläinten hyvinvointi 2015

Miksi ei käyttää rankaisua koulutuksessa?

Tuire Kaimio: Hevosen kanssa -kirjasarja

Helena Telkänranta: Millaista on olla eläin?

Paul McGreevy: Equine Behaviour: A Guide for Veterinarians and Equine Scientists

Eläinsuojelulaki

Eläinsuojeluasetus

Aiheesta aiemmin tällä sivustolla