Minkälaista kunto- ja lihasvalmennusta kouluratsu tarvitsee? Eversti Carden valmennusmenetelmät ovat rauhallisia, taukoja pidetään usein ja työskentelyjaksot ovat melko lyhyitä, joskus vain minuutin, yleensä muutaman minuutin yhtäjaksoista työskentelyä. Herättää kysymyksiä, voiko tällainen valmennusmenetelmä olla tuloksekas, jossa hevonen tuskin hikoilee eikä todellakaan puuskuta valmennussessioiden jälkeen. Tämä asia nousi keskusteluun everstin klinikalla Oulussa kesällä 2012. Aihe herätti paljon kysymyksiä, joista kaikkiin ei ehtinyt tulla vastauksia kurssin aikana. Keskustelu jatkui myöhemmin.
Esittäessäni asiaa yleisön edessä kysymyksenä eversti Cardelle, hänen oli aluksi vaikea edes ymmärtää mitä kysyin. Yritin muotoilla moneen kertaan, että eikö hevosen tulisi väsyä ja hikoilla, jotta sen kunto kasvaisi ja se saisi lihaksia. Eversti ei oikein edes pystynyt näkemään yhteyttä kouluratsastusvalmennuksen ja uupumukseen asti fyysisen ponnistelun välillä.
Ranskan joukkue Goodwoodin MM-kilpailuissa 1978: Margit Otto-Crépin, Christian Carde ja Marina Caplain Saint André
Eversti Carde:
Ranskassa meillä on sanonta ratsastajille: ”Jos hevosesi on hikinen harjoitusten jälkeen, tiedät tehneesi liian paljon.” Valmennus tulee jakaa pieniin osiin, hevonen täytyy valmistella kaikkeen erittäin huolellisesti ja auttaa hevosta ymmärtämään mitä siltä odotetaan. Työ – palkinto – lepo, nämä kolme vuorottelevat uudestaan ja uudestaan läpi työskentelyn. Vaatimustason täytyy nousta hyvin asteittain.
Hikoileminen ja väsyminen on hyödytöntä, uupunut hevonen ei pysty keskittymään ja suorittamaan tehtäviä oikealla ja hyödyllisellä tavalla. Asioissa täytyy edetä valmistellen ja asteittain, ei nopeasti ja väsyttäen. Kouluhevosen täytyy olla notkea, kimmoisa, taipuisa. Se ei tarvitse äärimmäistä kestävyyskuntoa tai hyödy valtavasta lihasmassasta. Hevosen täytyy työskennellä iloisesti ja innostuneesti. Useimmiten hevosen voimakas hikoaminen liittyy hermostumiseen, tyytymättömyyteen ja stressiin.
Yritin vielä muotoilla kysymystä uudelleen: Kun valmistauduit Solitairen kanssa MM-kilpailuihin 1978 ja Olympialaisiin 1980, miten hevosta valmennettiin, jotta sen kunto riitti kilpailujen vaatimuksiin?
Eversti Carde:
Harjoittelin päivittäin Gard Prix -tason tehtäviä, sulkutaivutuksia ravissa ja laukassa, piruetteja, laukanvaihtosarjoja, piaffia, passagea, jne. Hevosella ei tehty muuta kunto- tai lihasvoimaharjoittelua.
Haluan kertoa tarinan tähän asiaan liittyen. Valmistautuessani noihin kilpailuihin harjoittelin Ranskan Saumurissa. Koko Ranskan kouluratsastusjoukkue oli koolla ja Saksan kouluratsastuksen päävalmentaja, loistava Willi Schultheis oli saapunut paikalle auttamaan meitä. Minä ratsastin todella huonosti, kaikki tuntui vaikealta. Hevonen oli läpimärkä hiestä. Schultheis katseli aikansa ja kysyi sitten, voisiko hän ratsastaa hetken. Tietysti se sopi minulle. Schultheis otti hevosen ja ratsasti pitkään. Ravia ja laukkaa, kaikkia Grand Prix liikkeitä. Hevonen työskenteli upeasti hänen kanssaan. Ratsastuksen päätteeksi hevonen oli täysin kuiva ja rauhallinen.
Tuolloin sain Schultheisilta opetuksen, hevoseni ei työskennellyt kanssani riittävässä keveydessä.
Anna Kilpeläinen - PedaEquest ® 