Pelon mekanismit – mitä hevosten kanssa tulisi tietää pelosta

Hevoskouluttaja on usein tekemisissä hevosen epäluuloisuuden ja pelon kanssa, hevonen kun saaliseläimenä reagoi kaikkeen uuteen ja epäilyttävään ensisijaisesti epäluuloisesti, arvioiden onko syytä pelätä ja paeta.

img_3369Ohimenevä huolestuminen, epäröinti ja uuden asian toteaminen vaarattomaksi tai jopa miellyttäväksi on normaalia ja kuuluu olennaisesti elämään ja oppimiseen. Tällaisten kokemusten myötä myös odotusarvo seuraavista uusista kokemuksista muotoutuu luottavaiseksi.

Normaalia on myös todeta uusi kokemus pelkoa tai kipua aiheuttavaksi ja osata jatkossa vältellä sitä. Tätä kutsutaan pelkoehdollistumiseksi. Kyky pelkoehdollistua on välttämätön aivojen mekanismi niin ihmisille kuin eläimillekin itsensä vahingoittamisen välttämiseksi ja hengissä pysymiseksi.

Pelon oppimisella on erityisominaisuuksia

Kummassakin edeltävässä tapauksessa kyse on oppimisesta. Pelko ja kipu kuitenkin tehostavat oppimista niin, että jo yksi pelkoa tai kipua aiheuttava kokemus saattaa aiheuttaa pysyvää oppimista. Neutraalimmat asiat vaativat huomattavasti enemmän toistoja pysyvän oppimisen aikaansaamiseksi.

Pelon oppiminen poikkeaa muusta oppimisesta myös siinä, että sen poisoppiminen on huomattavasti vaikeampaa ja hitaampaa kuin neutraalimpien opittujen asioiden poisoppiminen. Opitun pelon ominaisuuksiin kuuluu myös spontaani palautuminen, mikä takoittaa, että pelon poiskouluttamisen onnistuessakin opittu pelko palaa usein ilman näkyvää syytä takaisin.

Pelko kytkeytyy ympäristön ärsykkeisiin

toots-and-imke-schellekens-bartels-dutchPelkoehdollistumisen syntyessä pelko tai kipu saattaa liittyä mukaan mihin tahansa osaan sitä kokemusta, joka hevosella (eläimellä / ihmisellä) on aivoissaan  pelon / kivun kokemisen hetkellä. Tämä tarkoittaa sitä, että hevosen kokiessa voimakasta pelkoa esim. ratsastustilanteessa, hevonen saattaa yhdistää pelon ääneen, jonka se kuuli, ympäristöön, jossa asia tapahtui, ihmiseen, joka on läsnä, varusteisiin, joka sillä on päällä, suussaan kirityvien kuolainten aiheuttamaan tuntemukseen, ympärillä liikkuvien ihmisten ta hevosten liikkeisiin, muuhun näkemäänsä, jne. Jatkossa se tekijä tai kaikki ne tekijät joiden läsnäolo aivoissa yhdistyi pelon tai kivun kokemiseen voivat aiheuttaa pelon uudelleen. Se, mihin pelko aivoissa yhdistyy, on jossain määrin sattumaa.

Mitä useammin sama pelkotilanne toistuu ja mitä voimakkaampi ja pitkäkestoisempi koettu pelko on, sitä vahvemmaksi pelkoehdollistuminen muodostuu.

Pelkoehdollistuminen muuttaa käyttäytymistä

Pelon yhdistyttyä johonkin läsnä olevaan asiaan, kuten esimerkiksi ratsastustilanteeseen, kuolaintuntumaan, maneesiin, jne. se lisää säikähtämiskäyttäytymisen voimakkuutta noiden tekijöiden läsnäollessa. Tämä ilmenee esimerkiksi siten, että sama asia, joka tarhaillessa tai taluttaessa (ei pelkoehdollistumista) ei ole hevosesta pelottava, saattaa aiheuttaa suuren säikähdyksen ratsastustilanteessa, kuolaintuntumalla tai maneesissa.

Pelkoehdollistuminen näkyy myös jatkuvina, lievinä pelko-oireina pelon aiheuttajan läsnäollessa. Esimerkiksi kuolaintuntumaan ehdollistunut pelko saattaa aiheuttaa jatkuvaa lievää hermostuneisuutta, vaikeuksia seistä paikoillaan, pyrkimystä kiihdyttää vauhtia, käyttäytymisen jähmettymistä, levottomuudesta kertovia eleitä kuten suun aukomista, kielen vääntelyä, hännällä huiskimista, pään heittelyä, aggressiivisuutta, jne. Mikäli pelko on ehdollistunut nimenomaan tuntumalla oleviin ohjiin, eleet katoavat, kun ohjat löysätään.

Miten nämä aivojen toiminnan lainalaisuudet tulee ottaa huomioon hevosten kouluttamisessa?

varsat-palloHevosta on tärkeää varsasta saakka asteittain totuttaa mahdollisimman monipuolisesti kaikkiin sen elämässä vastaantuleviin asioihin, tilanteisiin ja kokemuksiin, jotta vähittäisen tottumisen myötä riski suuriin säikähdyksiin ja kiihtymyksiin vähenee. Toistuvat kokemukset uusien asioiden kohtaamisesta ja niiden vaarattomaksi tai miellyttäväksi toteamisesta muokkaavat myös hevosen ennakko-odotuksia tulevista kokemuksista neutraaleiksi tai myönteisiksi.

Käsittelyssä ja koulutuksessa täytyy pyrkiä välttämään pelkoehdollistumisen muodostumista eli kipujen ja voimakkaiden pelkojen kokemista. Erityisen tärkeää tämä on tilanteissa ja asioissa, jotka liittyvät hevosen arkeen eli toistuvat hevosen elämässä usein.

Aina rajumpiakaan säikähdyksiä ei kuitenkaan voi välttää. Pelkoehdollistumisen synnyttyä on syytä nähdä vaivaa sen poiskouluttamiseksi järjestelmällisesti siedättäen. Mikäli pelon aiheuttaja on jokin hevosen elämässä harvoin esiintyvä asia, joissain tapauksissa voi olla mahdollista myös välttää sitä.

Opitun pelon pois siedättäminen on huomattavasti hitaampaa kuin hevoselle uuden, vasta epäluuloa aiheuttavan asian totuttaminen tai siedättäminen. Yleensä koulutustulokset ovat kuitenkin hyviä. On silti syytä muistaa, että pelkoehdollistumisella on tapana palata. Se pysyy piilossa, jos uutta opittua pidetään säänöllisesti kouluttamalla yllä. Kuitenkin ihmiselle tai hevoselle vaaratilanteita aiheuttavien pelkojen on turvallisuuden vuoksi tärkeää olla kaikken hevosta käsittelevien tiedossa.

Tunnista jännittymisen merkit

AnnaLottaMaasta6Hevosten käsittelijöiden ja kouluttajien on tärkeää osata tunnistaa ajoissa hevosen jännittymisestä, pelosta ja kivusta kertovat käyttäytymisen muutokset. Lievien muutosten kohdalla toimivat normaalit koulutusmenetelmät: totuttaminen, siedättäminen ja vastaehdollistaminen. Niiden avulla epäluuloisuus yleensä häviää nopeasti.

Voimakkaamman pelon ilmetessä on syytä helpottaa tilannetta tai keskeyttää se pelkoehdollistumisen välttämiseksi. Hyvin koulutetulla hevosella tunnetilan muuttaminen saattaa onnistua helpostikin pyytämällä hevosta tekemään jotain tuttua, mieluisaa asiaa ja ohjaamalla sen avulla se rennompaan tunnetilaan. Silti kannattaa palata pelkoa aiheuttavan asian suhteen helpompaan tilanteeseen, jossa siedättäminen sujuu ongelmitta.

Pelko lisää pelkoa

Pelon kokeminen lisää pelon kokemisen todennäköisyyttä. Aivoissa käytetyt hermoradat vahvistuvat ja toistuvasti pelkäävän hevosen kohdalla se saattaa johtaa lopulta siihen, että pelko alkaa yleistyä käyttäytymisessä myös sellaisiin asioihin, joihin se ei alunperin liittynyt. Ihmisten mielestä hevonen saattaa tuolloin pelätä olemattomia tai ”pelleillä”, tms.

Yleistynyt pelko aiheuttaa hevoselle jo suuren terveysriskin. Krooninen stressi alkaa jatkuessaan aiheuttaa moninaisia fyysisiä ja psyykkisiä vaurioita, jotka olennaisesti vaikuttavat hevosen hyvinvointiin.

Jos hevonen kokee, ettei se pysty välttämään pelkoa omalla toiminnallaan, seurauksena voi olla myös pysyvämpiä psyykkisiä muutoksia kuten masentuneisuus ja ikävimmillään opittu avuttomuus.

Yhteenvetona

  • huolehdi, että hevosen arkiset elinolot aiheuttavat sille mahdollisimman vähän stressiä (muun stressin vähentyessä pelonkin ilmenemisen todennäköisyys vähenee)
  • varmista hevosen terveys ja kivuttomuus
  • totuta ja siedätä hevosta asteittain ja johdonmukaisesti kaikkiin asioihin, joita se tulee arjessaan ja työssään kohtaamaan
  • kouluta hevoselle luotettavia taitoja, joita se tekee mielellään, varmasti ja rauhallisena (näiden pyytäminen jännittävissä tilanteissa auttaa hevosta rauhoittumaan)
  • pelkoa mahdollisesti aiheuttavissa tilanteissa pyri estämään pelkoehdollistumisen syntyminen
  • poiskouluta opittua pelkoa järjestelmällisellä siedättämisellä ja vastaehdollistamisella pelkorajan alapuolella pysyen ja vaiheittain edeten

Lisää tietoa

Tällä sivustolla:

Lajityypilliset käyttäytymistarpeet huomioon ottava hevosten pitotapa auttaa pitämään stressitasoja matalampina ja lisää hevosten hyvinvointia. Mitä hevonen tarvitsee?

Eroon pelosta?, pelottamammaksi kouluttamisen menetelmistä

Rauhallinen ja aktiivinen, rauhallisuuden merkityksestä ratsun koulutuksessa

Rauhallinen – vai opitusti avuton

 

Mintti Rautioaho: Pakokäytös pähkinänkuoressa

Neurotieteen professori Asla Pitkänen: Tunteiden neurobiologiaa

Psykologian tohtori Jan Wikgren: Pelkoehdollistaminen

 

Tuire Kaimio: Hevosen kanssa -kirja 2004, mm. Synnynnäisesti epäluuloinen s. 56 ->