Hevosen kehon joustavuus ja kokoamiskyky syntyvät ensisijaisesti nivelten liikkuvuudesta, lihasten joustavuudesta, rentoudesta, liikkeen aktiivisuudesta ja suoruudesta. Hevosen rangassa on 33 liikkuvaa nikamaväliä niskasta hännän tyveen. Kaikkien näiden välien tulee olla luonnollisella tavallaan liikkuvia ja linjassa keskenään, jotta hevonen voisi joustaa kehollaan ja tasapainoilla. Hevonen on kuin 33-osainen lelujuna, jonka veturi onkin viimeisenä vaununa ja työntää … Lue loppuun
Lupaus vuodelle 2013: Me hevosalan yrittäjät Anna Kilpeläinen ja Mintti Rautioaho lupaamme suhtautua jokaiseen kohtaamaamme hevoseen kuin hyvään ystäväämme. Tiedämme, että hevonen on hyväntahtoinen ja yhteistyöhaluinen eläin, jos sillä on siihen mahdollisuus. Mitä vaikeamman tilanteen hevosten kanssa kohtaan, sitä sinnikkäämmin suhtaudun siihen lempeästi ja rauhallisesti. En tuomitse hevosta hankalaksi ja pahantahtoiseksi, jos en ymmärrä sen … Lue loppuun
Osallistuin viime viikonloppuna Mari Louhi-Lehtiön pitämälle EASEL-training -hevoskurssille. Kurssilta sain paljon uutta ajateltavaa ja uudenlaista teoriataustaa työskentelyyn hevosten kanssa. Mari antoi lähteitä tunteita koskevaan tutkimustietoon ja olenkin nyt viikon verran lukenut paria psykologian alan teosta. Nykyinen tutkimustieto aivojen toiminnasta paljastaa erilaisia hermostollisia mekanismeja, joilla tunteet siirtyvät yksilöstä toiseen. On täysin tieteellisesti todistettu fakta, että havaitessamme … Lue loppuun
Tässä uusi osa Tunne Hevonen -lehden artikkelisarjaan, jossa useampi opettaja määrittelee ratsastuksen perusasioita ja niiden suorittamista. Tällä kertaa aiheena taivutus ja taivutusväistöt. Teksti julkaistiin Tunne Hevonen -lehdessä 5/2012. Mikä erottaa asetuksen taivutuksesta ja voiko hevonen ylipäätään taipua rungostaan? Asetus on hevosen tapa kääntää päätään ratsastajan pyynnöstä. Oikeanlaisessa asetuksessa hevonen rentouttaa niskansa ja leukansa ja kääntää … Lue loppuun
Kouluratsu muistuttaa urheilijana voimistelijaa tai vaikkapa tanssijaa. Kouluratsun fyysistä harjoittelua suunnitellessa täytyy miettiä, mitä ominaisuuksia kouluratsu tarvitsee ja mitä siis halutaan kehittää. Sääntökirja antaa hyviä ohjeita: 401. Kouluratsastuksen tarkoitus 1. Kouluratsastuksen tarkoituksena on asteittain ja järjestelmällisesti kehittää hevosen lihaksistoa ja koko olemusta, pyrkimyksenä tehdä hevosesta irtonainen, joustava ja notkea sekä toisaalta luottavainen, kuuliainen ja eteenpäinpyrkivä … Lue loppuun
Olimme muutaman ratsastuksenohjaajan joukolla jo perinteeksi muodostuneella reissulla Ypäjällä huhtikuun lopussa katsomassa huikean George Morriksen estevalmennusklinikkaa. Morris on valmentanut suomessa säännöllisesti jo 80-luvulta, itse olen seurannut valmennukset vuodesta 2007 alkaen. Tänä vuonna kirjoitimme Mintti Rautioahon kanssa kurssista oheisen artikkelin, joka julkaistiin Hevoset ja Ratsastus -lehdessä 4/2012. Morrisin kurssilta perusteellista tietoa Huhtikuun viimeisellä viikolla Ypäjän Hevosopistolla … Lue loppuun
Varmaan yleisin huolenaihe, jonka ratsastajat ilmaisevat hevosissaan on jäykkyys. Mietin itse asiassa usein mitä nimenomaan he mahtavat tarkoittaa. Tuntuvatko hevosen liikkeet kankeilta? Ovatko askeleet kulmikkaat tai ryskyttävät ja niissä on vaikea istua tai jopa keventää? Pehmeys ja joustavuus puuttuu liikkumisesta, liike töksähtelee tai jopa kompuroi, hevonen tuntuu kömpelöltä? Askeleet ovat lyhyitä? Askellajien puhtaus kärsii, käynti … Lue loppuun
Nämä pari hevosten lastaamisvideota haluan laittaa esille. Ne ovat loistava muistutus siitä, että usein kannattaa ajatella asiat uudelleen ja tehdä luovia koulutussuunnitelmia hevosen näkökulmasta käsin. Silloin voi saada – asiassa kuin asiassa – varsin toisen näköisiä tuloksiakin kuin pitäytymällä totutuissa malleissa. Kaikkea en turvallisuuden vuoksi suosittele tekemään perässä, mutta ehkä videot ravistelevat katsomaan omaa toimintaa … Lue loppuun
Oulussa järjestetty eversti Carden luento keräsi huikean suosion. Satapäinen yleisö kuunteli Kempeleen puutarhaoppilaitoksen auditoriossa everstin kertoessa mm. kouluratsastuksen historiasta, nykypäivästä ja kouluratsastussääntöjen synnystä ja tulkinnasta. Yleisö esitti paljon kysymyksiä ja sai monipuolisia ja valaisevia vastauksia. Eversti Carden luennolla oli paljon puhetta turpahihnasta, sen historiasta, oikeasta käytöstä ja käytön ongelmista. Turpahihnan alkuperäinen tarkoitus on ainoastaan olla … Lue loppuun
Minkälaista kunto- ja lihasvalmennusta kouluratsu tarvitsee? Eversti Carden valmennusmenetelmät ovat rauhallisia, taukoja pidetään usein ja työskentelyjaksot ovat melko lyhyitä, joskus vain minuutin, yleensä muutaman minuutin yhtäjaksoista työskentelyä. Herättää kysymyksiä, voiko tällainen valmennusmenetelmä olla tuloksekas, jossa hevonen tuskin hikoilee eikä todellakaan puuskuta valmennussessioiden jälkeen. Tämä asia nousi keskusteluun everstin klinikalla Oulussa kesällä 2012. Aihe herätti paljon … Lue loppuun
Olemme everstin kursseilla toivoneet yleisön esittävän kysymyksiä ja mahdollisuuksien mukaan eversti Carde on vastannut ja keskustellut yleisön kanssa kurssin aikana. Keskustelut ovat olleet todella antoisia ja valaisevia. Viimeksi kysymyksiä oli paljon ja osa jäi kurssilla vastausta vaille. Kävimme kuitenkin kurssin jälkeen vielä everstin kanssa keskustelua ja esitin silloin näitä kysymyksiä hänelle. Tarkoituksenani on ollut kirjoittaa … Lue loppuun
Eversti Carden lokakuun 2012 kurssia valmistellessa syntyi tällainen muistilista. Tämä on nopeasti koottu ja sitä voisi varmaan vielä täydentääkin. Mistä tunnistat oikeanlaisen kokoamisen? Niska (niskahihna) korkeimpana Turpa luotilinjalla tai sen etupuolella Hevonen on innokas ja aktiivinen, silti levollinen. Kaula yhtenäisen kaarevana, ei kuoppaa sään edessä – kaulan tyvi, säkä ja rintakehä mahdollisimman kannateltuna Selkä yhtenäisen … Lue loppuun
Tunne Hevonen -lehti pyysi minua osallistumaan artikkelisarjaan, jossa useampi opettaja määrittelee ratsastuksen perusasioita ja niiden suorittamista. Tässä kirjoittamani osuus artikkeliin, jossa käsitellään puolipidätettä ja kuolaintuntumaa. Teksti julkaistiin Tunne Hevonen -lehdessä kesällä 2012. Puolipidäte Puolipidäte on tarkoitettu hevosen tasapainon muuttamiseen ja parantamiseen. Hevonen on luontaisesti etupainoinen, eli sen painopiste on enemmän etuosan kuin takaosan päällä. Koko … Lue loppuun
Eversti piti meille taas loistavan valmennustilaisuuden. Valmennuksen ohella saimme valtaisan teoria-annoksen ratsastuksen ytimeen. Tapahtumassa esitettiin everstille useita kysymyksia. Osaa niistä emme ehtineet käsitellä paikan päällä, mutta joihinkin saimme vastauksia myöhemmissä keskusteluissamme. Kirjoitan niistä blogiini heti kun ehdin. Mintti oli nopea ja kirjoitti upean yhteenvedon kurssin annista. Suosittelen lämpimästi lukemaan seuraavasta: http://mintti.blogspot.fi/2012/06/mista-erotat-hyvan-ratsastuksen.html Toinen erinomainen teksti ratsastajan … Lue loppuun
Kanakurssilla Kangasalla tammikuussa 2012. Kanan kouluttajana seison pöydän vieressä ja kana on pöydällä. Kana tietää aiemmista kokemuksistaan, että sillä on keksittävänään tehtävä, jolla se pystyy tienaamaan, pääsee siis nokkimaan ruokaa kädessäni olevasta kupista. Lisäksi sillä on vain rajallisesti aikaa suorittaa. Kello käy 15, 30 tai 60 sekuntia. Sen päätyttyä kana nostetaan häkkiin, olipa koulutustilanne sujunut … Lue loppuun
Olin vetämässä maastoretkeä 90-luvun puolivälissä ratsastuskoulun aikuisoppilaille. Takanani ratsastava mies alkoi kysellä hevosten kouluttamisesta: ”Miten nämä kaikki asiat hevosille tarkalleen ottaen opetetaankaan?”. Menin aika hiljaiseksi. Vastaukseksi muotoutui lopulta jotain sellaista, että: ”Niiden kanssa vain tehdään näitä asioita niin, että ne tulevat tavaksi.” Siinä kaikki. Kaikki mitä tiesin eläinten kouluttamisesta ja osasin muotoilla neuvoksi. Tuossa vaiheessa … Lue loppuun
Kouluratsastuksen kilpailusäännöt on loistava kouluratsastusopas. Se ansaitsisi saada paljon enemmän huomiota. Mielikuvani on, että sieltä lukaistaan useimmiten nopeasti lähinnä pukeutumis- ja varustesääntöjä. Erityisesti pykälä 401 Kouluratsastuksen tarkoitus on hieno kuvaus kouluratsastuksesta ja siksipä julkaisen sen tässäkin. 401. Kouluratsastuksen tarkoitus 1. Kouluratsastuksen tarkoituksena on asteittain ja järjestelmällisesti kehittää hevosen lihaksistoa ja koko olemusta, pyrkimyksenä tehdä hevosesta … Lue loppuun
Kouluratsastus on hevosta varten eikä hevonen kouluratsastusta varten. Kouluratsastus on siis jotain, mikä palvelee hevosta. Kouluratsastusta ei ole alun perin tarkoitettu kilpailuksi, jossa upein hevonen ja tyylikkäin ratsastus voittaa, vaan systemaattiseksi järjestelmäksi, jossa hevosen notkeutta, tasapainoa ja voimaa pystytään asteittain kehittämään. Onnistuneen työn tulokseksi saadaan joustavasti, pehmeästi ja kauniisti äärimmäisen puhtain askellajein liikkuva hevonen, jolla … Lue loppuun
Upea kurssi meillä olikin! Eversti oli uskomaton, väsymätön ja kuten aina, ikuisesti kohtelias ja ystävällinen opettaja. Ja mitä sain opiksi? Ne kädet. Kuten aina ennenkin. Käsien pitää olla paremmat, tuntuman laatu ja sen myötä hevosen tyytyväisyys ja rentous tuntumalla ratkaisee kaiken. Minkälaiset sitten ovat hyvät kädet, miksi se on niin tolkuttoman vaikeaa oppia ne oikeasti, … Lue loppuun
Huomenna alkaa eversti Christian Carden ensimmäinen kouluratsastuskurssi Oulun seudulla, Ruukin hevosoppilaitoksella. Eversti tuli Ouluun suoraan Espoon kurssilta. Tänään maanantaina vietimme Mintti Rautioahon ja everstin kanssa mukavan vapaapäivän tutustuen Oulun maisemiin ja nähtävyyksiin ja keskustellen ratsastuksesta – mitenkäs muuten. Oulu näytti parhaita puoliaan kuulaana, aurinkoisena syyspäivänä ruskan loimutessa. Everstikin näytti parhaita puoliaan intoutuessaan selventämään ratsastuksen periaatteita … Lue loppuun
Anna Kilpeläinen - PedaEquest ® 