Suomenhevoskoulutusten yhteydessä olen huomannut ihmisten olevan kovin helpottuneita huomatessaan, etteivät heidän hevostensa kanssa kohtaamat ongelmat yleensä ole mitenkään poikkeuksellisia tai erityisen vaikeita. Suurin osa kouluttajista ja ratsastajista painiskelee samojen haasteiden kanssa. Jos haasteita saadaan purettua sopivan kokoisiksi palasiksi opittaviksi, niistä muodostuu ymmärrettävä ja käsiteltävä kokonaisuus. Lue loppuun
Tulevana viikonloppuna järjestetään Vantaalla HETA 2015 -hevostaitotapahtuma. Minulla on kunnia esiintyä messuilla, esittelen opettajani ja valmentajani eversti Christian Carden tapaa kouluttaa hevosia ja ratsukoita. Esityksen otsakkeena on klassinen ratsastus. Tähän valmistautuessani pohdin itsekin tarkemmin sitä laajaa ja monipuolista taustaa, jolle eversti Carde opetuksensa perustaa. Everstin opetusta voidaan aivan varmasti nimittää klassiseksi kouluratsastukseksi ja niin hän … Lue loppuun
Article by equitherapist and dance-instructor Kirsi VanSol Why does Colonel Carde keep repeating this mantra? I’d like to give an explanation to this from two points of view: I) the biomechanical and II) the cognitive-neurological. My intention is to make the ideas available to all readers and not give a complete description of the details, … Lue loppuun
Sometimes a horse behaves in ways that humans find incomprehensible or surprising. The thing which guides a horse in its behaviour, regardless of the situation, is always what, from the horse’s point of view, is the most rewarding or beneficial to it. In efficient training the trainer uses the things the horse considers rewarding as reinforcement. Lue loppuun
Eläimen kouluttamisessa rauhalliseksi sitä jännittävien tai pelottavien asioiden suhteen, on käytettävissä käytännössä kolme menetelmää: Totuttaminen Kun hevonen ei ole kovin peloissaan, se yleensä tottuu asiaan, kun asia pysyy muuttumattomana eikä aiheuta hevoselle yllätyksiä, pelkoa tai kipua. Esimerkkinä tarhan vieressä kulkeva tie, jonka liikenteeseen hevonen vähitellen tottuu. Jos hevonen on liian peloissaan, se ei välttämättä pysty … Lue loppuun
Hevosen lihaksisto työskentelee kahdessa työssä, kuten ihmisenkin. Toinen työ on tuottaa liikettä, toinen tukea liikettä ja asentoja. Voidaan sanoa, että on kaksi eri lihasjärjestelmää, tukilihaksisto ja liikettä tuottava lihaksisto. Osa lihaksista tosin osallistuu kumpaankin työhön, osa on enemmän erikoistuneita omaan työhönsä. Eläimenä hevonen on tarkoitettu pääasiassa käyttämään liikettä tuottavaa lihaksistoa. Arki on pääasiassa oleskelua, kuljeskelua … Lue loppuun
After following many years George Morris show-jumping clinics in Ypäjä Equine College of Finland I collected all the most important and educative quotes of the year 2014. The list became long and popular :) ”If you have a system, you always have a quick answer.” ”You have a little temper. No, no. NO TEMPER! Just … Lue loppuun
Improve your seat with tips from chief riders of the Spanish Riding School and Cadre Noir. This article first appeared in the August 2013 issue of Dressage Today magazine (DressageToday.com). Riding in Harmony from Dressage Today 08/2013. In finnish: linkin artikkeli istunnan kehittämisestä on julkaistu alunperin Dressage Today -lehden numerossa 08 / 2013. Artikkelin asiantuntijat … Lue loppuun
Hevosten väkivaltainen kohtelu ratsastuksessa ja koulutuksessa nousee otsikoihin säännöllisesti. Maailma muuttuu, tieto ja käsitys ihmisistä, eläimistä, oppimisesta ja kouluttamisesta muuttuu. Myös hevosmaailman on seurattava muutosta. Nykyään tieteellisesti tiedetään, että eläimillä on tunteet. Tiedetään myös, että eläimet tuntevat kipua. Hevostutkimukset antavat viitteitä, että ne saattaisivat tuntea kipua herkemmin kuin ihmiset. Päivitys 3.3.2015 Tämä aihe nousi … Lue loppuun
Kouluratsastussääntöjen kohta ”Kouluratsastuksen tarkoitus” määrittelee kauniisti kouluratsastuksen tavoitteen. Silti tarvitaan paljon kokemusta ja silmän harjaannuttamista, vuosia ja vuosia hevosten ja niiden liikkumisen katsomista ja tuntemista, jotta näkemys hevosen liikemallien yksityiskohdista alkaa muotoutua. Valmiiksi tässäkään taidossa ei taida vielä muutamassa vuosikymmenessä tulla. Silti on mielenkiintoista kuunnella kokonaan lajia tuntemattomien kommentteja kouluratsuista. Yleensä heidän huomionsa kiinnittyy aivan … Lue loppuun
Tämä Minna Tallbergin ottama upea kuva antoi kimmokkeen tutkailla hiukan taivutusta ja sulkutaivutusta. Eversti Christian Carde näyttää tässä, miten esimerkillinen sulkutaivutus lävistäjällä (half-pass) ratsastetaan. Kouluratsastussäännöissä lukee tähän liittyen mm. seuraavaa: kohdassa 401.6: Ratsastaja säilyttää tasaisen kevyen ja pehmeän tuntuman hevosen kumpaankin suupieleen yhtäläisesti. Hevonen kantaa päänsä vakaana, niskasta pehmeässä peräänannossa, kaula vapautuneesti kaartuneena, niska korkeimpana … Lue loppuun
Viime vuonna tein tämän lupauksen Tmi Mintti Rautioahon ja lopulta muutaman sadan muunkin hevosihmisen kanssa. Haluan tehdä saman lupauksen tänäkin vuonna ja toivon monen liittyvän mukaan ja jakavan lupausta eteenpäin. Luettuani tuon uudelleen huomaan, että tällä kertaa lupauksen tekeminen on helpompaa kuin vuosi sitten. Kiitos oppimisestani kuuluu vuoden aikana kohtaamilleni hevosille ja hevosihmisille, yhteistyökumppaneilleni ja … Lue loppuun
Hevosen levollisuus on tärkeä tavoite hevosen koulutuksessa. Levollisuus näkyy hevosen käyttäytymisessä. Hevosen eleet voivat kuitenkin olla hitaita muutoinkin kuin rauhallisuudesta ja rentoudesta johtuen. Hevonen voi olla esimerkiksi kipeä, varuillaan tai opitusti avuton. Koulutuksen tavoitteena tulisi aina olla se, että hevonen käyttäytyy rauhallisesti, koska se todella on tyyni. Mikäli hevonen esimerkiksi vain pysyttelee liikkumatta pelosta tai … Lue loppuun
Kansainvälisen ratsastajainliiton FEI:n perustajajäsen ja kouluratsastussääntöjen kirjoittaja kenraali Albert Eugene Edouard Decarpentry (1878 – 1956) on merkittävä henkilö kouluratsastuksen historiassa. Hänen vaikutuksensa kouluratsastuksen kehittymiseksi kilpalajiksi on erittäin suuri. Itse olen tutustunut kenraali Decarpentryyn kouluratsastusvalmentaja eversti Carden kautta. Eversti viittaa Decarpentryyn usein juuri kouluratsastussääntöjen laatijana ja erään ratsastuskirjallisuuden klassikon, kirjan Academic Equitation (Équitation Académique, 1949) kirjoittajana. … Lue loppuun
Hevosten ja muiden eläinten oppimista on tutkittu jo vuosikymmenien ajan. Meillä onkin nykyään käytettävissämme varsin kattava tietämys siitä, millainen prosessi hevosten ja muiden nisäkkäiden oppiminen on. Jokaisen hevosihmisen perustaitoihin kuuluu tieto siitä, miten hevosen käyttäytymistä muokataan. Lue loppuun
Eversti Christian Carde on lupautunut tänä vuonna pitämään Suomessa kuusi valmennustilaisuutta. Kolme järjestetään Oulussa ja kolme Etelä-Suomessa. Ensimmäinen valmennuskerta on kesäkuun alussa, reilun viikon kuluttua. Olen seurannut everstin valmennuksia Suomessa vuodesta 2003 ja päässyt osallistumaan kursseille ratsain vuodesta 2007. Suurella innolla ja mielenkiinnolla odotan tämän vuoden kursseja ja niiden antia. Ilmapiiri Kun mietin, mitä olen … Lue loppuun
Lehdistötiedote, vapaa julkaistavaksi Eläintenkouluttaja, eläintietokirjailija ja pohjoismaiden tunnetuin eläinnäyttelijöiden kouluttaja Tuire Kaimio kurssittaa Pohjois-Suomalaisia hevosihmisiä Oulussa 27.-28.4.2013. Kurssin paikat täyttyivät ennätyksellisen nopeasti, ennakkoon kurssille on ilmoittautunut jo yli 200 osanottajaa. Kurssiin liittyville luennoille on vielä mahdollista ilmoittautua. Tuire Kaimio on Suomen johtavia asiantuntijoita eläinten käyttäytymistieteeseen perustuvassa tiedossa hevosten käyttäytymisestä ja sen soveltamisessa käytännön tilanteisiin. Tämä … Lue loppuun
Syksyllä 2012 eversti Carde puhui kurssillaan Ruukissa paikalla oleville ratsastuksenohjaajaopiskelijoille. Minulla on ollut mielessä, että nuo viisaat kokemuksen sanat olisi syytä kirjata muistiin. Tässä ne siis: Eversti Christian Carde: Yli 50 vuoden kokemuksellani hevosista haluan kertoa teille, että hevonen on erittäin hyväntahtoinen eläin. Tätä teidän ei pidä unohtaa. Hevonen tekee aina sen, mitä siltä pyydetään. … Lue loppuun
Hevosen kehon joustavuus ja kokoamiskyky syntyvät ensisijaisesti nivelten liikkuvuudesta, lihasten joustavuudesta, rentoudesta, liikkeen aktiivisuudesta ja suoruudesta. Hevosen rangassa on 33 liikkuvaa nikamaväliä niskasta hännän tyveen. Kaikkien näiden välien tulee olla luonnollisella tavallaan liikkuvia ja linjassa keskenään, jotta hevonen voisi joustaa kehollaan ja tasapainoilla. Hevonen on kuin 33-osainen lelujuna, jonka veturi onkin viimeisenä vaununa ja työntää … Lue loppuun
Lupaus vuodelle 2013: Me hevosalan yrittäjät Anna Kilpeläinen ja Mintti Rautioaho lupaamme suhtautua jokaiseen kohtaamaamme hevoseen kuin hyvään ystäväämme. Tiedämme, että hevonen on hyväntahtoinen ja yhteistyöhaluinen eläin, jos sillä on siihen mahdollisuus. Mitä vaikeamman tilanteen hevosten kanssa kohtaan, sitä sinnikkäämmin suhtaudun siihen lempeästi ja rauhallisesti. En tuomitse hevosta hankalaksi ja pahantahtoiseksi, jos en ymmärrä sen … Lue loppuun
