Hevosen lihaksisto työskentelee kahdessa työssä, kuten ihmisenkin. Toinen työ on tuottaa liikettä, toinen tukea liikettä ja asentoja. Voidaan sanoa, että on kaksi eri lihasjärjestelmää, tukilihaksisto ja liikettä tuottava lihaksisto. Osa lihaksista tosin osallistuu kumpaankin työhön, osa on enemmän erikoistuneita omaan työhönsä. Eläimenä hevonen on tarkoitettu pääasiassa käyttämään liikettä tuottavaa lihaksistoa. Arki on pääasiassa oleskelua, kuljeskelua … Lue loppuun
After following many years George Morris show-jumping clinics in Ypäjä Equine College of Finland I collected all the most important and educative quotes of the year 2014. The list became long and popular :) ”If you have a system, you always have a quick answer.” ”You have a little temper. No, no. NO TEMPER! Just … Lue loppuun
Improve your seat with tips from chief riders of the Spanish Riding School and Cadre Noir. This article first appeared in the August 2013 issue of Dressage Today magazine (DressageToday.com). Riding in Harmony from Dressage Today 08/2013. In finnish: linkin artikkeli istunnan kehittämisestä on julkaistu alunperin Dressage Today -lehden numerossa 08 / 2013. Artikkelin asiantuntijat … Lue loppuun
Hevosten väkivaltainen kohtelu ratsastuksessa ja koulutuksessa nousee otsikoihin säännöllisesti. Maailma muuttuu, tieto ja käsitys ihmisistä, eläimistä, oppimisesta ja kouluttamisesta muuttuu. Myös hevosmaailman on seurattava muutosta. Nykyään tieteellisesti tiedetään, että eläimillä on tunteet. Tiedetään myös, että eläimet tuntevat kipua. Hevostutkimukset antavat viitteitä, että ne saattaisivat tuntea kipua herkemmin kuin ihmiset. Päivitys 3.3.2015 Tämä aihe nousi … Lue loppuun
Kouluratsastussääntöjen kohta ”Kouluratsastuksen tarkoitus” määrittelee kauniisti kouluratsastuksen tavoitteen. Silti tarvitaan paljon kokemusta ja silmän harjaannuttamista, vuosia ja vuosia hevosten ja niiden liikkumisen katsomista ja tuntemista, jotta näkemys hevosen liikemallien yksityiskohdista alkaa muotoutua. Valmiiksi tässäkään taidossa ei taida vielä muutamassa vuosikymmenessä tulla. Silti on mielenkiintoista kuunnella kokonaan lajia tuntemattomien kommentteja kouluratsuista. Yleensä heidän huomionsa kiinnittyy aivan … Lue loppuun
Tämä Minna Tallbergin ottama upea kuva antoi kimmokkeen tutkailla hiukan taivutusta ja sulkutaivutusta. Eversti Christian Carde näyttää tässä, miten esimerkillinen sulkutaivutus lävistäjällä (half-pass) ratsastetaan. Kouluratsastussäännöissä lukee tähän liittyen mm. seuraavaa: kohdassa 401.6: Ratsastaja säilyttää tasaisen kevyen ja pehmeän tuntuman hevosen kumpaankin suupieleen yhtäläisesti. Hevonen kantaa päänsä vakaana, niskasta pehmeässä peräänannossa, kaula vapautuneesti kaartuneena, niska korkeimpana … Lue loppuun
Viime vuonna tein tämän lupauksen Tmi Mintti Rautioahon ja lopulta muutaman sadan muunkin hevosihmisen kanssa. Haluan tehdä saman lupauksen tänäkin vuonna ja toivon monen liittyvän mukaan ja jakavan lupausta eteenpäin. Luettuani tuon uudelleen huomaan, että tällä kertaa lupauksen tekeminen on helpompaa kuin vuosi sitten. Kiitos oppimisestani kuuluu vuoden aikana kohtaamilleni hevosille ja hevosihmisille, yhteistyökumppaneilleni ja … Lue loppuun
Hevosen rauhallisuus ja levollisuus on ensisijaisen tärkeä tavoite hevosen koulutuksessa. Aiheesta lisää esim. tässä. Hevosen eleet voivat olla hitaita muutoinkin kuin rauhallisuudesta ja rentoudesta johtuen. Hevonen voi olla esimerkiksi kipeä, varuillaan tai opitusti avuton. Koulutuksen tavoitteena tulisi aina olla se, että hevonen käyttäytyy rauhallisesti, koska se todella on tyyni. Mikäli hevonen esimerkiksi vain pysyttelee liikkumatta … Lue loppuun
Kansainvälisen ratsastajainliiton FEI:n perustajajäsen ja kouluratsastussääntöjen kirjoittaja kenraali Albert Eugene Edouard Decarpentry (1878 – 1956) on merkittävä henkilö kouluratsastuksen historiassa. Hänen vaikutuksensa kouluratsastuksen kehittymiseksi kilpalajiksi on erittäin suuri. Itse olen tutustunut kenraali Decarpentryyn kouluratsastusvalmentaja eversti Carden kautta. Eversti viittaa Decarpentryyn usein juuri kouluratsastussääntöjen laatijana ja erään ratsastuskirjallisuuden klassikon, kirjan Academic Equitation (Équitation Académique, 1949) kirjoittajana. … Lue loppuun
Hevosten ja muiden eläinten oppimista on tutkittu jo vuosikymmenien ajan. Meillä onkin nykyään käytettävissämme varsin kattava tietämys siitä, millainen prosessi hevosten ja muiden nisäkkäiden oppiminen on. Jokaisen hevosihmisen perustaitoihin kuuluu tieto siitä, miten hevosen käyttäytymistä muokataan. Lue loppuun
Eversti Christian Carde on lupautunut tänä vuonna pitämään Suomessa kuusi valmennustilaisuutta. Kolme järjestetään Oulussa ja kolme Etelä-Suomessa. Ensimmäinen valmennuskerta on kesäkuun alussa, reilun viikon kuluttua. Olen seurannut everstin valmennuksia Suomessa vuodesta 2003 ja päässyt osallistumaan kursseille ratsain vuodesta 2007. Suurella innolla ja mielenkiinnolla odotan tämän vuoden kursseja ja niiden antia. Ilmapiiri Kun mietin, mitä olen … Lue loppuun
Lehdistötiedote, vapaa julkaistavaksi Eläintenkouluttaja, eläintietokirjailija ja pohjoismaiden tunnetuin eläinnäyttelijöiden kouluttaja Tuire Kaimio kurssittaa Pohjois-Suomalaisia hevosihmisiä Oulussa 27.-28.4.2013. Kurssin paikat täyttyivät ennätyksellisen nopeasti, ennakkoon kurssille on ilmoittautunut jo yli 200 osanottajaa. Kurssiin liittyville luennoille on vielä mahdollista ilmoittautua. Tuire Kaimio on Suomen johtavia asiantuntijoita eläinten käyttäytymistieteeseen perustuvassa tiedossa hevosten käyttäytymisestä ja sen soveltamisessa käytännön tilanteisiin. Tämä … Lue loppuun
Syksyllä 2012 eversti Carde puhui kurssillaan Ruukissa paikalla oleville ratsastuksenohjaajaopiskelijoille. Minulla on ollut mielessä, että nuo viisaat kokemuksen sanat olisi syytä kirjata muistiin. Tässä ne siis: Eversti Christian Carde: Yli 50 vuoden kokemuksellani hevosista haluan kertoa teille, että hevonen on erittäin hyväntahtoinen eläin. Tätä teidän ei pidä unohtaa. Hevonen tekee aina sen, mitä siltä pyydetään. … Lue loppuun
Hevosen kehon joustavuus ja kokoamiskyky syntyvät ensisijaisesti nivelten liikkuvuudesta, lihasten joustavuudesta, rentoudesta, liikkeen aktiivisuudesta ja suoruudesta. Hevosen rangassa on 33 liikkuvaa nikamaväliä niskasta hännän tyveen. Kaikkien näiden välien tulee olla luonnollisella tavallaan liikkuvia ja linjassa keskenään, jotta hevonen voisi joustaa kehollaan ja tasapainoilla. Hevonen on kuin 33-osainen lelujuna, jonka veturi onkin viimeisenä vaununa ja työntää … Lue loppuun
Lupaus vuodelle 2013: Me hevosalan yrittäjät Anna Kilpeläinen ja Mintti Rautioaho lupaamme suhtautua jokaiseen kohtaamaamme hevoseen kuin hyvään ystäväämme. Tiedämme, että hevonen on hyväntahtoinen ja yhteistyöhaluinen eläin, jos sillä on siihen mahdollisuus. Mitä vaikeamman tilanteen hevosten kanssa kohtaan, sitä sinnikkäämmin suhtaudun siihen lempeästi ja rauhallisesti. En tuomitse hevosta hankalaksi ja pahantahtoiseksi, jos en ymmärrä sen … Lue loppuun
Osallistuin viime viikonloppuna Mari Louhi-Lehtiön pitämälle EASEL-training -hevoskurssille. Kurssilta sain paljon uutta ajateltavaa ja uudenlaista teoriataustaa työskentelyyn hevosten kanssa. Mari antoi lähteitä tunteita koskevaan tutkimustietoon ja olenkin nyt viikon verran lukenut paria psykologian alan teosta. Nykyinen tutkimustieto aivojen toiminnasta paljastaa erilaisia hermostollisia mekanismeja, joilla tunteet siirtyvät yksilöstä toiseen. On täysin tieteellisesti todistettu fakta, että havaitessamme … Lue loppuun
Tässä uusi osa Tunne Hevonen -lehden artikkelisarjaan, jossa useampi opettaja määrittelee ratsastuksen perusasioita ja niiden suorittamista. Tällä kertaa aiheena taivutus ja taivutusväistöt. Teksti julkaistiin Tunne Hevonen -lehdessä 5/2012. Mikä erottaa asetuksen taivutuksesta ja voiko hevonen ylipäätään taipua rungostaan? Asetus on hevosen tapa kääntää päätään ratsastajan pyynnöstä. Oikeanlaisessa asetuksessa hevonen rentouttaa niskansa ja leukansa ja kääntää … Lue loppuun
Kouluratsu muistuttaa urheilijana voimistelijaa tai vaikkapa tanssijaa. Kouluratsun fyysistä harjoittelua suunnitellessa täytyy miettiä, mitä ominaisuuksia kouluratsu tarvitsee ja mitä siis halutaan kehittää. Sääntökirja antaa hyviä ohjeita: 401. Kouluratsastuksen tarkoitus 1. Kouluratsastuksen tarkoituksena on asteittain ja järjestelmällisesti kehittää hevosen lihaksistoa ja koko olemusta, pyrkimyksenä tehdä hevosesta irtonainen, joustava ja notkea sekä toisaalta luottavainen, kuuliainen ja eteenpäinpyrkivä … Lue loppuun
Olimme muutaman ratsastuksenohjaajan joukolla jo perinteeksi muodostuneella reissulla Ypäjällä huhtikuun lopussa katsomassa huikean George Morriksen estevalmennusklinikkaa. Morris on valmentanut suomessa säännöllisesti jo 80-luvulta, itse olen seurannut valmennukset vuodesta 2007 alkaen. Tänä vuonna kirjoitimme Mintti Rautioahon kanssa kurssista oheisen artikkelin, joka julkaistiin Hevoset ja Ratsastus -lehdessä 4/2012. Morrisin kurssilta perusteellista tietoa Huhtikuun viimeisellä viikolla Ypäjän Hevosopistolla … Lue loppuun
Varmaan yleisin huolenaihe, jonka ratsastajat ilmaisevat hevosissaan on jäykkyys. Mietin itse asiassa usein mitä nimenomaan he mahtavat tarkoittaa. Tuntuvatko hevosen liikkeet kankeilta? Ovatko askeleet kulmikkaat tai ryskyttävät ja niissä on vaikea istua tai jopa keventää? Pehmeys ja joustavuus puuttuu liikkumisesta, liike töksähtelee tai jopa kompuroi, hevonen tuntuu kömpelöltä? Askeleet ovat lyhyitä? Askellajien puhtaus kärsii, käynti … Lue loppuun
