Mitä tottelevaisuus tosiasiassa on? Eläimellä ei ole käsitystä moraalista, oikeasta ja väärästä, hyvästä tai pahasta. Se ei osaa asettua toisen asemaan pohtimaan, miltä sen tekemiset toisesta tuntuvat ja käyttäytyykö se toisen mielestä oikein tai väärin. Lue loppuun
Tulevana viikonloppuna järjestetään Vantaalla HETA 2015 -hevostaitotapahtuma. Minulla on kunnia esiintyä messuilla, esittelen opettajani ja valmentajani eversti Christian Carden tapaa kouluttaa hevosia ja ratsukoita. Esityksen otsakkeena on klassinen ratsastus. Tähän valmistautuessani pohdin itsekin tarkemmin sitä laajaa ja monipuolista taustaa, jolle eversti Carde opetuksensa perustaa. Everstin opetusta voidaan aivan varmasti nimittää klassiseksi kouluratsastukseksi ja niin hän … Lue loppuun
Hevosen lihaksisto työskentelee kahdessa työssä, kuten ihmisenkin. Toinen työ on tuottaa liikettä, toinen tukea liikettä ja asentoja. Voidaan sanoa, että on kaksi eri lihasjärjestelmää, tukilihaksisto ja liikettä tuottava lihaksisto. Osa lihaksista tosin osallistuu kumpaankin työhön, osa on enemmän erikoistuneita omaan työhönsä. Eläimenä hevonen on tarkoitettu pääasiassa käyttämään liikettä tuottavaa lihaksistoa. Arki on pääasiassa oleskelua, kuljeskelua … Lue loppuun
Improve your seat with tips from chief riders of the Spanish Riding School and Cadre Noir. This article first appeared in the August 2013 issue of Dressage Today magazine (DressageToday.com). Riding in Harmony from Dressage Today 08/2013. In finnish: linkin artikkeli istunnan kehittämisestä on julkaistu alunperin Dressage Today -lehden numerossa 08 / 2013. Artikkelin asiantuntijat … Lue loppuun
Hevosten väkivaltainen kohtelu ratsastuksessa ja koulutuksessa nousee otsikoihin säännöllisesti. Maailma muuttuu, tieto ja käsitys ihmisistä, eläimistä, oppimisesta ja kouluttamisesta muuttuu. Myös hevosmaailman on seurattava muutosta. Nykyään tieteellisesti tiedetään, että eläimillä on tunteet. Tiedetään myös, että eläimet tuntevat kipua. Hevostutkimukset antavat viitteitä, että ne saattaisivat tuntea kipua herkemmin kuin ihmiset. Päivitys 3.3.2015 Tämä aihe nousi … Lue loppuun
Kouluratsastussääntöjen kohta ”Kouluratsastuksen tarkoitus” määrittelee kauniisti kouluratsastuksen tavoitteen. Silti tarvitaan paljon kokemusta ja silmän harjaannuttamista, vuosia ja vuosia hevosten ja niiden liikkumisen katsomista ja tuntemista, jotta näkemys hevosen liikemallien yksityiskohdista alkaa muotoutua. Valmiiksi tässäkään taidossa ei taida vielä muutamassa vuosikymmenessä tulla. Silti on mielenkiintoista kuunnella kokonaan lajia tuntemattomien kommentteja kouluratsuista. Yleensä heidän huomionsa kiinnittyy aivan … Lue loppuun
Tämä Minna Tallbergin ottama upea kuva antoi kimmokkeen tutkailla hiukan taivutusta ja sulkutaivutusta. Eversti Christian Carde näyttää tässä, miten esimerkillinen sulkutaivutus lävistäjällä (half-pass) ratsastetaan. Kouluratsastussäännöissä lukee tähän liittyen mm. seuraavaa: kohdassa 401.6: Ratsastaja säilyttää tasaisen kevyen ja pehmeän tuntuman hevosen kumpaankin suupieleen yhtäläisesti. Hevonen kantaa päänsä vakaana, niskasta pehmeässä peräänannossa, kaula vapautuneesti kaartuneena, niska korkeimpana … Lue loppuun
Kansainvälisen ratsastajainliiton FEI:n perustajajäsen ja kouluratsastussääntöjen kirjoittaja kenraali Albert Eugene Edouard Decarpentry (1878 – 1956) on merkittävä henkilö kouluratsastuksen historiassa. Hänen vaikutuksensa kouluratsastuksen kehittymiseksi kilpalajiksi on erittäin suuri. Itse olen tutustunut kenraali Decarpentryyn kouluratsastusvalmentaja eversti Carden kautta. Eversti viittaa Decarpentryyn usein juuri kouluratsastussääntöjen laatijana ja erään ratsastuskirjallisuuden klassikon, kirjan Academic Equitation (Équitation Académique, 1949) kirjoittajana. … Lue loppuun
Eversti Christian Carde on lupautunut tänä vuonna pitämään Suomessa kuusi valmennustilaisuutta. Kolme järjestetään Oulussa ja kolme Etelä-Suomessa. Ensimmäinen valmennuskerta on kesäkuun alussa, reilun viikon kuluttua. Olen seurannut everstin valmennuksia Suomessa vuodesta 2003 ja päässyt osallistumaan kursseille ratsain vuodesta 2007. Suurella innolla ja mielenkiinnolla odotan tämän vuoden kursseja ja niiden antia. Ilmapiiri Kun mietin, mitä olen … Lue loppuun
Syksyllä 2012 eversti Carde puhui kurssillaan Ruukissa paikalla oleville ratsastuksenohjaajaopiskelijoille. Minulla on ollut mielessä, että nuo viisaat kokemuksen sanat olisi syytä kirjata muistiin. Tässä ne siis: Eversti Christian Carde: Yli 50 vuoden kokemuksellani hevosista haluan kertoa teille, että hevonen on erittäin hyväntahtoinen eläin. Tätä teidän ei pidä unohtaa. Hevonen tekee aina sen, mitä siltä pyydetään. … Lue loppuun
Hevosen kehon joustavuus ja kokoamiskyky syntyvät ensisijaisesti nivelten liikkuvuudesta, lihasten joustavuudesta, rentoudesta, liikkeen aktiivisuudesta ja suoruudesta. Hevosen rangassa on 33 liikkuvaa nikamaväliä niskasta hännän tyveen. Kaikkien näiden välien tulee olla luonnollisella tavallaan liikkuvia ja linjassa keskenään, jotta hevonen voisi joustaa kehollaan ja tasapainoilla. Hevonen on kuin 33-osainen lelujuna, jonka veturi onkin viimeisenä vaununa ja työntää … Lue loppuun
Osallistuin viime viikonloppuna Mari Louhi-Lehtiön pitämälle EASEL-training -hevoskurssille. Kurssilta sain paljon uutta ajateltavaa ja uudenlaista teoriataustaa työskentelyyn hevosten kanssa. Mari antoi lähteitä tunteita koskevaan tutkimustietoon ja olenkin nyt viikon verran lukenut paria psykologian alan teosta. Nykyinen tutkimustieto aivojen toiminnasta paljastaa erilaisia hermostollisia mekanismeja, joilla tunteet siirtyvät yksilöstä toiseen. On täysin tieteellisesti todistettu fakta, että havaitessamme … Lue loppuun
Tässä uusi osa Tunne Hevonen -lehden artikkelisarjaan, jossa useampi opettaja määrittelee ratsastuksen perusasioita ja niiden suorittamista. Tällä kertaa aiheena taivutus ja taivutusväistöt. Teksti julkaistiin Tunne Hevonen -lehdessä 5/2012. Mikä erottaa asetuksen taivutuksesta ja voiko hevonen ylipäätään taipua rungostaan? Asetus on hevosen tapa kääntää päätään ratsastajan pyynnöstä. Oikeanlaisessa asetuksessa hevonen rentouttaa niskansa ja leukansa ja kääntää … Lue loppuun
Kouluratsu muistuttaa urheilijana voimistelijaa tai vaikkapa tanssijaa. Kouluratsun fyysistä harjoittelua suunnitellessa täytyy miettiä, mitä ominaisuuksia kouluratsu tarvitsee ja mitä siis halutaan kehittää. Sääntökirja antaa hyviä ohjeita: 401. Kouluratsastuksen tarkoitus 1. Kouluratsastuksen tarkoituksena on asteittain ja järjestelmällisesti kehittää hevosen lihaksistoa ja koko olemusta, pyrkimyksenä tehdä hevosesta irtonainen, joustava ja notkea sekä toisaalta luottavainen, kuuliainen ja eteenpäinpyrkivä … Lue loppuun
Minkälaista kunto- ja lihasvalmennusta kouluratsu tarvitsee? Eversti Carden valmennusmenetelmät ovat rauhallisia, taukoja pidetään usein ja työskentelyjaksot ovat melko lyhyitä, joskus vain minuutin, yleensä muutaman minuutin yhtäjaksoista työskentelyä. Herättää kysymyksiä, voiko tällainen valmennusmenetelmä olla tuloksekas, jossa hevonen tuskin hikoilee eikä todellakaan puuskuta valmennussessioiden jälkeen. Tämä asia nousi keskusteluun everstin klinikalla Oulussa kesällä 2012. Aihe herätti paljon … Lue loppuun
Olemme everstin kursseilla toivoneet yleisön esittävän kysymyksiä ja mahdollisuuksien mukaan eversti Carde on vastannut ja keskustellut yleisön kanssa kurssin aikana. Keskustelut ovat olleet todella antoisia ja valaisevia. Viimeksi kysymyksiä oli paljon ja osa jäi kurssilla vastausta vaille. Kävimme kuitenkin kurssin jälkeen vielä everstin kanssa keskustelua ja esitin silloin näitä kysymyksiä hänelle. Tarkoituksenani on ollut kirjoittaa … Lue loppuun
Eversti Carden lokakuun 2012 kurssia valmistellessa syntyi tällainen muistilista. Tämä on nopeasti koottu ja sitä voisi varmaan vielä täydentääkin. Mistä tunnistat oikeanlaisen kokoamisen? Niska (niskahihna) korkeimpana Turpa luotilinjalla tai sen etupuolella Hevonen on innokas ja aktiivinen, silti levollinen. Kaula yhtenäisen kaarevana, ei kuoppaa sään edessä – kaulan tyvi, säkä ja rintakehä mahdollisimman kannateltuna Selkä yhtenäisen … Lue loppuun
Eversti piti meille taas loistavan valmennustilaisuuden. Valmennuksen ohella saimme valtaisan teoria-annoksen ratsastuksen ytimeen. Tapahtumassa esitettiin everstille useita kysymyksia. Osaa niistä emme ehtineet käsitellä paikan päällä, mutta joihinkin saimme vastauksia myöhemmissä keskusteluissamme. Kirjoitan niistä blogiini heti kun ehdin. Mintti oli nopea ja kirjoitti upean yhteenvedon kurssin annista. Suosittelen lämpimästi lukemaan seuraavasta: http://mintti.blogspot.fi/2012/06/mista-erotat-hyvan-ratsastuksen.html Toinen erinomainen teksti ratsastajan … Lue loppuun
Kouluratsastuksen kilpailusäännöt on loistava kouluratsastusopas. Se ansaitsisi saada paljon enemmän huomiota. Mielikuvani on, että sieltä lukaistaan useimmiten nopeasti lähinnä pukeutumis- ja varustesääntöjä. Erityisesti pykälä 401 Kouluratsastuksen tarkoitus on hieno kuvaus kouluratsastuksesta ja siksipä julkaisen sen tässäkin. 401. Kouluratsastuksen tarkoitus 1. Kouluratsastuksen tarkoituksena on asteittain ja järjestelmällisesti kehittää hevosen lihaksistoa ja koko olemusta, pyrkimyksenä tehdä hevosesta … Lue loppuun
Kouluratsastus on hevosta varten eikä hevonen kouluratsastusta varten. Kouluratsastus on siis jotain, mikä palvelee hevosta. Kouluratsastusta ei ole alun perin tarkoitettu kilpailuksi, jossa upein hevonen ja tyylikkäin ratsastus voittaa, vaan systemaattiseksi järjestelmäksi, jossa hevosen notkeutta, tasapainoa ja voimaa pystytään asteittain kehittämään. Onnistuneen työn tulokseksi saadaan joustavasti, pehmeästi ja kauniisti äärimmäisen puhtain askellajein liikkuva hevonen, jolla … Lue loppuun
Anna Kilpeläinen - PedaEquest ® 