Hevosten säikystä käyttäytymisestä ja pelosta elää sitkeästi joitain käsityksiä, jotka varmasti kaikki hevosihmiset ovat kuulleet: ”Se vain teeskentelee.”, ”Ei se oikeasti pelkää.”, ”Se vain välttelee töitä.” Mistä voi johtua se, että hevonen tuntuu toisinaan pelkäävän tyhjää tai asioita, jota eivät toisessa hetkessä pelota? Ensimmäiseksi kannattaa muistaa, että eläimet eivät teeskentele. Niiden käyttäytyminen on aina aitoa ja sille on jokin aito syy. Continue reading
Kun hevostaitojen ydintä pohditaan, toisinaan sen määritelmäksi nousee ihminen, jolla on kyky pärjätä hevosen kanssa. Kaikenlaisten hevosten kanssa kaikenlaisissa tilanteissa.
Näkisin kuitenkin, että hevostaidon ydin ei ole se, että näissä vaativissa tilanteissa pärjää – vaikka se toisinaan onkin erittäin tarpeellista ja jopa elinehto. Hevostaidon ydin on se, että pystyy mahdollisimman monin tavoin ennakoiden estämään tilanteet, joissa pärjääminen on viimeinen jäljellä oleva keino. Continue reading
Hevoset pelkäävät herkästi. Se on fakta, josta hevosten kanssa ei pääse yli eikä ympäri. Hevosten pelottomuutta voi kuitenkin lisätä kouluttamalla. Jo muutaman asian osaamisella on suuri merkitys. Hevosta kannattaa kouluttaa kohtaamaan mahdollisimman monenlaista ja järjestää sille siitä hyviä, palkitsevia kokemuksia. Continue reading
Hevoskouluttaja on usein tekemisissä hevosen epäluuloisuuden ja pelon kanssa, hevonen kun saaliseläimenä reagoi kaikkeen uuteen ja epäilyttävään ensisijaisesti epäluuloisesti, arvioiden onko syytä pelätä ja paeta. Continue reading
Eläimen kouluttamisessa rauhalliseksi sitä jännittävien tai pelottavien asioiden suhteen, on käytettävissä käytännössä kolme menetelmää: Totuttaminen Kun hevonen ei ole kovin peloissaan, se yleensä tottuu asiaan, kun asia pysyy muuttumattomana eikä aiheuta hevoselle yllätyksiä, pelkoa tai kipua. Esimerkkinä tarhan vieressä kulkeva tie, jonka liikenteeseen hevonen vähitellen tottuu. Jos hevonen on liian peloissaan, se ei välttämättä pysty … Continue reading
