Hevosten säikystä käyttäytymisestä ja pelosta elää sitkeästi joitain käsityksiä, joita varmasti kaikki hevosihmiset ovat kuulleet: ”Se vain teeskentelee.”, ”Ei se oikeasti pelkää.”, ”Se välttelee töitä.”, ”Temppuilee vaan sulle.”
Mistä voi johtua se, että hevonen tuntuu toisinaan pelkäävän tyhjää tai asioita, jotka eivät toisessa hetkessä pelota?
Eläin ei teeskentele
Ensimmäiseksi kannattaa muistaa, että eläimet eivät teeskentele. Niiden käyttäytyminen on aina aitoa ja sille on jokin aito syy, vaikka se ei olisikaan helppo selvittää tai vaikka se ei näyttäisi ihmisen silmissä järkevältä. Pelon vähentäminen ja eläimen hyvinvoinnista huolehtiminen on aina ihmisen vastuulla.
Pelko on eläimillä paljon tutkittu ja jo varsin hyvin tunnettu tunne ja kokemus, joka on niille poikkeuksetta epämiellyttävä. Eläimet välttävät pelkoa aiheuttavia asioita, jos ne pystyvät. Toki hevonenkin saattaa uteliaisuuttaan lähestyä jännittävää kohdetta puhisten. Tilanne muuttuu kuitenkin hevoselle nopeasti hyvin epämiellyttäväksi, jos se havaitsee, ettei se pystykään halutessaan poistumaan kauemmaksi.
Pelko on selviytymiskeino
Meidän ihmisten on melko helppoa ymmärtää hevosen normaalia epäluuloisuutta uusia asioita ja tilanteita kohtaan. Hevonen on saaliseläin ja pelko ja pakeneminen on lajinkehityksessä ollut sille tärkeä selviytymiskeino.
Huomattavasti hankalampaa on ymmärtää pelkoa, jonka ilmeneminen ei vaikuta johdonmukaiselta. Hevonen saattaa liikkua jossain ympäristössä kuten ratsastuskentällä yhtenä päivänä leppoisasti ja seuraavana säikkyä samassa paikassa monenlaista. Tai hevonen voi pelätä samaa kulmaa tai portinpieltä uudestaan ja uudestaan, vaikka ihminen on mielestään antanut sen tutustua tilanteeseen lukemattomia kertoja. Ei ihme, että tällaisista kokemuksista saattaa syntyä käsitys, että hevosen pelko ei olisikaan aitoa.
Monimutkainen pelko
Pelokkaan käyttäytymisen taustalla on kuitenkin monenlaisia syitä. Yksi tavallisimmista on se, että hevonen on aiemmin pelännyt samassa tilanteessa ja sen aivoissa on päässyt syntymään yhteys pelon ja tietyn asian tai tilanteen välille. https://psychology.wikia.org/wiki/Fear_conditioning
Jatkossa sama asia tai ympäristö saa hevosen aivot reagoimaan opituksi tulleeseen uhkaan ja hevonen kokee pelkoa, vaikka riskiä säikähdykselle ei sillä kertaa olisikaan.Tällainen pelko ei enää välttämättä vähene antamalla hevoselle aikaa tottua, vaan saattaa vaatia tarkempaa selvittämistä ja kouluttamista.
Opittua pelkoakin on helppo ymmärtää silloin, kun se on yksinkertaista. Neulan kanssa lähestyvä eläinlääkäri saattaa ymmärrettävästi aiheuttaa pelkoa, jos pistäminen säikäytti hevosen edellisellä kerralla. Vaikeampaa on ymmärtää pelkoa, jolle ei näytä olevan loogista syytä. Hevonen liikkuu ratsastusmaneesissa aivan kaikkialla rauhallisesti muuten, mutta kun tiettyä kulmaa lähestyy juuri tietystä suunnasta ja tietyssä askellajissa, hevonen alkaakin säikkyä.
Pelon oppiminen toimii kuitenkin juuri niin, että pelko voi ehdollistua aivan tiettyihin asioihin, joiden on oltava kaikkien läsnä, jotta pelko aktivoituu. Alkuperäisessä pelkotilanteessa hevonen on mahdollisesti liikkunut juuri samalla tavalla kulmaa kohti ja säikähtänyt. Silloin ehkä ratsastajakin on säikähtänyt, riuhtaissut ohjista, horjahtanut ja hevonen on sännännyt hädissään maneesin poikki. Tällaisesta ei välttämättä seuraa mitään pysyvää muutosta hevosen käyttäytymiseen, mutta ikävässä tapauksessa saattaa seurata. Varsinkin, jos tilanne pääsee toistumaan tai jos ratsastaja vielä päätyy tahattomasti tai tietämättömyyttään lisäämään tilanteen uhkaavuutta kovakouraisella ja pelottavalla käsittelyllä.
Miksi jonkun ihmisen seurassa ei pelota?
Joskus hevonen ei näytä pelkäävän yhden ihmisen käsittelyssä, mutta toisen yrittäessä tehdä samaa, hevonen käyttäytyykin pelokkaasti. Tähän voi olla useampiakin selityksiä.
Johdonmukaisesti käyttäytyvä, rauhallinen ihminen on usein hevosen näkökulmasta ymmärrettävä ja ennakoitava. Tämä voi nopeastikin vähentää pelkoa, varsinkin, jos ihminen pystyy toimimaan hevosen tutuksi ja turvalliseksi kokemalla tavalla. Toisaalta hätäinen ja epäselvästi toimiva ihminen voi saada hevosen epävarmaksi ja pelokkaaksi.
Hevonen voi myös tunnistaa ihmisen pelon ja tulkita tilanteen vaaralliseksi, varsinkin jos sillä on aiempiakin kokemuksia siitä, että pelokkaiden ihmisten seurassa tilanne käy arvaamattomaksi.
Joskus ihminen saattaa opettaa hevoselle, että sen ei ole lupa näyttää pelkoaan. Tällöin hevonen voi käyttäytyä niin kuin sitä ei pelottaisi silloinkin, kun se todellisuudessa on jännittynyt.
Pelko lisää pelkoa
On tärkeää tietää, että saman pelon toistuminen lisää merkittävästi sen toistumisen todennäköisyyttä jatkossakin. Mitä useammin aivot toistelevat hermoyhteyksiä, joihin pelko kytkeytyy, sitä vahvemmiksi ne tulevat.
Jos mahdollista, säikähdystilanteen jälkeen kannattaa toimia niin, ettei pelkokokemus pääse toistumaan ja hevonen saa rauhassa todeta tilanteen vaarattomaksi. Voi olla järkevää tehdä hetken aikaa jotain muuta, helpompaa ja lähestyä asiaa hevosen rauhoituttua sen verran vaiheittaisesti, että hevonen ehtii havaita tilanteen vaarattomaksi.
Pelottavat ympäristöt
Pelko tulee helposti opituksi tiettyyn ympäristöön. Jos esimerkiksi ratsastusmaneesissa tapahtuu usein hevosta pelottavia asioita, voi maneesi muuttua vähitellen hevosen näkökulmasta ympäristöksi, jossa on syytä olla varuillaan. Tällöin hevonen voi säikkyä huomattavasti herkemmin ja rajummin kuin turvalliseksi kokemassaan ympäristössä.
Opittua pelkoa on mahdollista muuttaa ja vähentää monenlaisin koulutuskeinoin. Pelkoa vähentävistä keinoista mm. tässä: https://annakilpelainen.com/2019/03/16/pelko-pois/. On syytä tietää, että kerran opittu pelko voi aktivoitua uudestaan huolellisenkin kouluttamisen jälkeen. Tästä aiheesta erinomainen teksti tässä: https://journal.iaabcfoundation.org/relapse-of-conditioned-fear-in-horses-the-four-rs/
Heikentynyt hyvinvointi voi lisätä pelkoa
Pelokas käyttäytyminen voi myös olla kivun tai stressin oire. Kipu saattaa oireilla säikkynä käyttäytymisenä. Hevonen voi olla myös stressaantuneena normaalia säikympi.
Jos hevonen on esimerkiksi erossa tutusta laumastaan tai juuri matkustanut tai kokenut muuta mahdollisesti kuormittavaa, se saattaa säikkyä normaalia enemmän.
Ratsastuksessa koettu epämukavuus voi myös aiheuttaa pelokasta käyttäytymistä. Ennakoimattomasti tai kovakouraisesti ohjia käsittelevä ratsastaja tai epätasapainoiset ja hankalat työasennot voivat saada hevosen reagoimaan jännittyneisyydellä ja säikkymisellä.
Tilanteen outous pelottaa
Hevosen jännittyessä ihminenkin usein muuttaa omaa toimintatapaansa. Otteet muuttuvat usein normaalia hätäisemmiksi, kovakouraisemmiksi tai muuten erilaisiksi. Tämä voi olla hevoselle pelottavaa ja hankalaa. Hevonen ei välttämättä enää tunnista muuttuneita pyyntöjä eikä tiedä, miten sen kannattaisi käyttäytyä.
Pienetkin jännitykset ja pelon aiheuttajat voivat aiheuttaa suurta pelkoa ja rajuja reaktioita, jos niitä sattuu useita yhtä aikaa tai peräkkäin. Jos hevonen on jo valmiiksi varuillaan, vähäisetkin lisämuutokset voivat saada sietorajan ylittymään epätavallisen nopeasti. Kun perusolotila on levollinen, hevonen kestää häiriöitä yleensä paljon paremmin. Tämän vuoksi vähäisenkin pelon poistaminen lisää turvallisuutta ja hyvinvointia.
Hevoset, jotka ovat elämässään kohdanneet lukemattomia erilaisia tilanteita ja saaneet todeta ne aina uudestaan vaarattomiksi, suhtautuvat yleensä suuriinkin muutoksiin tyynesti.
Temperamenttierot
Hevoset ovat jo synnynnäisesti erilaisia, osa arempia ja osa rohkeampia. Toiset suhtautuvat uusiin asioihin uteliaammin, toiset vaativat enemmän aikaa tutustumiseen ja tottumiseen. Elämän aikana karttuvat kokemukset vaikuttavat yleensä kuitenkin käyttäytymiseen enemmän kuin perintötekijät.
Jatkuva pelokkuus ei ole normaalia yhdellekään hevoselle. Pelko on kuormittavaa ja alentaa hyvinvointia. Jos pelko ei vähene elinolosuhteita ja tilanteita järjestelemällä ja normaalilla kouluttamisella, on syytä selvittää tarkemmin hevosen terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä asioita.
Miten siis toimia, kun hevonen säikkyy?
- Pysy rauhallisena ja käyttäydy mahdollisimman normaalisti. Pyri toimimaan tavalla, jonka hevonen tunnistaa tutuksi ja ymmärtää.
- Vie hevonen kauemmaksi tilanteesta, jos mahdollista, jotta sen jännitys helpottaa ja se pystyy havaitsemaan tilanteen turvalliseksi.
- Tee tuttuja asioita, jotka hevonen yleensä tekee varmasti, helposti ja rauhallisena.
- Hevosen tyyntyessä lähesty tilannetta vaiheittain uudelleen. Huolehdi, ettei rajuja säikähdyksiä pääse toistumaan. Älä keskity ohjaamaan hevosta suoraan pelkoa kohti. Mieluummin ohita jännittävä kohta jotain helppoa, mieluisaa tehtävää tehden hevosen mielestä turvalliselta etäisyydeltä.
- Palkitse hevosta toivotusta käyttäytymisestä paineen myötäämisellä, tilanteesta kauemmaksi menemisellä ja positiivisesti vahvistaen esimerkiksi ruokapalkinnoilla. Älä kuitenkaan yritä kouluttaa pelkäävää hevosta vaan helpota riittävästi.
- Ota totuttaminen ja siedättäminen järjestelmällisesti osaksi koulutussuunnitelmia. Älä järjestä hevoselle pelottavia kokemuksia vaan sujuvia, miellyttäviä kokemuksia pelon alapuolella.
- Suhtaudu pelkoon kiinnostuneesti ja tutkien, pelkoa vähentävät harjoitukset voivat olla hauskoja ja lisätä rutkasti taitoa toimia hevosen kanssa!
Pelko ja pelon vähentäminen ovat tieteellisesti jo pitkään tutkittuja ja varsin hyvin tunnettuja asioita, joista voi opiskella vaikka kuinka paljon lisää. Aihe on mielenkiintoinen, koska se on monessa kohdassa myös yhteinen meille ihmisille ja eläimille. Aihe on myös tärkeä, sillä pelkääminen on hyvin epämiellyttävää ja kuormittavaa niin hevosille kuin meillekin.
————————————
Tutustu tekstin kirjoittajaan: https://annakilpelainen.com/about/
Opiskele lisää PedaEquest-nettiluennolla: Hevosen pelko ja pelon vähentäminen
Tekstissä käytettyihin oppimisteorian termeihin voi tutustua tarkemmin täällä.
Pelon mekanismit – mitä hevosten kanssa tulisi tietää pelosta
Videoluento Hevosen stressi, pedaequest.com
Lue lisää:
Alsa Pitkänen: Tunteiden neurobiologiaa
Iiris Hovatta: Ahdituneisuus, youtubessa luento pelosta tieteen näkökulmasta
https://psychology.wikia.org/wiki/Fear_conditioning
Anna Kilpeläinen - PedaEquest ® 